Muinaisuutemme jäljet: Miten meistä tuli suomalaisia?

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Suomeen ainakin 11 000 vuotta sitten, ja keskiaikaa kohti kuljettaessa elämä maassamme on näyttäytynyt monimuotoisempana kuin on aiemmin ymmärretty. Esinelöydöt avaavat ikkunan paitsi esihistorian ihmisten maailmaan, myös keskiajan tavallisen kansan arkeen sekä elinympäristöön.
Varhopatsastalo nuoremmalta rautakaudelta Pukkisaaressa.
Suomen alueella asuneet yhteisöt pitivät kaupankäynnin kautta yhteyttä pääasiassa lähialueisiinsa, ja pitkät etäisyydet vähensivät kontakteja muihin. Menneisyyden kulttuurit elivät myös muutosten keskellä. Ne sopeutuivat ympäristöön ja ilmastoon kehittämällä soveltuvampia ravinnonhankintamenetelmiä, asumismuotoja sekä työkaluja.

Uusien metallien käyttöönotto, pysyvämpi asutus sekä maanviljely todistivat asteittaisesta kehityksestä ja vaikutteiden leviämisestä. Yhteisöt rakentuivat usein paikallisten päällikkösukujen ympärille, mutta keskiajalla siirryttiin kohti kuninkaan ja kirkon valtapiiriä.

Muinaisuutemme jäljet tarkastelee ihmiselämän järjestymistä Suomen alueella jääkauden loppuvaiheista keskiajalle. Ajanjaksoa pohditaan erityisesti esinelöytöjen, hautaustapojen, asuinpaikkojen ja ihmisten maailmankuvan kautta. Elinkeinojen ja tapakulttuurin muutokset osoittavat, että esihistoriallisen ajan yhteisöt ovat olleet kaikkea muuta kuin pysyviä ja yhteneväisiä.

Yhtenäistä Suomea tai suomalaisuutta on vaikea löytää

”Kielitieteen tai genetiikan näkökulmasta yhtenäistä Suomea tai suomalaisuutta on vaikea löytää. Sikäli kuin erotteluja voidaan tehdä, näyttäisi Suomen alueella asunut väestö jakautuvan kahtia ’suomalaisiin’ ja ’saamelaisiin.'" Petri Halinen

”Polttopisteessä on ollut kysymys, ovatko löydöt todella ihmisen tekemiä vai yksinkertaisesti luonnon muovaamia. Paleoliittista asutusta puoltavien mukaan Susiluolasta löytyneet kivet ovat ihmisen lohkaisemia, kun taas kriitikoiden mielestä niistä ei voida havaita merkkejä iskennästä.” Petri Halinen

”Historian merkillisiin kuriositeetteihin taas lukeutuu se, että ensimmäisenä esihistoriallisen kalliomaalauksen tunnisti Suomessa säveltäjä Jean Sibelius, joka vuonna 1911 ilmoitti Muinaistieteelliselle toimikunnalle Kirkkonummen Vitträsk-järven rannalla sijaitsevasta kohteesta.” Petri Halinen
Pronnssikautinen muinaisjäännösalue (Sammallahdenmäki)


”Kun hautaröykkiö rakennettiin korkealle kalliolle, vainaja tuotiin lähemmäs taivasta ja aurinkoa, ja rovion tuli vapautti hänen henkensä liikkumaan tuonpuoleisessa.” Mika Lavento

”Ainakin joillain elämän osa-alueilla Suomen rannikkoseudut olivat roomalaisen maailman periferiaa. Kyse oli eräänlaisesta oman aikansa globalisaatiosta.” Sami Raninen ja Anna Wessman.

”Rautakauden lopulla alettiin jo käyttää hirsi- eli lamasalvostekniikkaa, joka tunnetaan myös nykyisistä hirsimökeistä. Tässä tekniikassa hirsien päihin veistetään lovet, joiden avulla pitkittäin lasketut hirret liitetään toisiinsa rakennuksen nurkkien kohdalla.” Sami Raninen ja Anna Wessman

”Keskiajan jalkineiden joukossa erikoisuuden muodostavat puiset suojajalkineet eli patiinit, jotka auttoivat pitämään jalat kuivina liejuisilla kaduilla. Ne ilmestyivät katukuvaan 1300-luvulla ja olivat seuraavalla vuosisadalla jo varsin yleisiä.” Georg Haggrén

Muinaisuutemme jäljet, kirjan julkaisee Gaudeamus

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti