Metsästysmatkailun kieltäminen voi heikentää luonnon monimuotoisuutta


Metsästysturismi saattaa edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä Afrikassa. Metsästysmatkailua tulisi kuitenkin säädellä tiukasti, jolloin lupamaksuilla voitaisiin tukea paikallista luonnonsuojelua, toteaa joukko kansainvälisiä tutkijoita.

Suojelubiologi Enrico Di Minin Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta, professori Corey Bradshaw Adelaiden yliopistosta ja professori Nigel Leader-Williams Cambridgen yliopistosta esittävät, että metsästysmatkailun ja metsästysmuistojen viennin kieltäminen tuottaisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Näin on erityisesti niissä Afrikan maissa, joissa rahat eivät tahdo riittää tärkeimpiinkään luonnonsuojeluhankkeisiin.

Enrico Di Minin toteaa, että metsästysmatkailu tuo merkittävästi rahaa paikallisille toimijoille ja saattaa horjuttaa luonnon tasapainoa jopa vähemmän kuin muu luontoon liittyvä matkailu.

– Luonnonsuojelu vaatii yleensä taloudellisia resursseja, ja rahoituksen turvaamiseksi monenlaiset keinot ovat tarpeen. Erityisesti kehittyvissä maissa tarvitaan rinnakkain sekä valokuvaussafarien että metsästysmatkailun tuomia tuloja. Ilman näistä saatavaa rahaa monet luonnonympäristöt muutetaan nopeasti maatalous- tai laidunmaaksi, Di Minin toteaa.

Metsästysmatkailulla voi Di Mininin mukaan olla myös pienempi hiilijalanjälki kuin muulla safarimatkailulla, ja siitä saadaan suuremmat tuotot vähemmillä vierailijamäärillä.

Professori Corey Bradshawn mielestä keskustelussa pitäisi keskittyä enemmän luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen käytännössä kuin metsästyksen oikeutukseen yleensä.

– Yhdysvaltalaisen hammaslääkärin heinäkuussa 2015 ampuman Cecil-leijonan tarina järkytti ihmisiä ympäri maailman, ja se käynnisti jälleen keskustelun metsästysmatkailun oikeutuksesta. On ymmärrettävää, että monet vastustavat huvin ja muistojen vuoksi tapahtuvaa metsästystä, ja he uskovat sen olevan osasyynä lajien sukupuuton uhkaan. Metsästysmatkailuun käytetään Afrikassa kuitenkin vuosittain 217 miljoonaa dollaria. Jos tämä tulonlähde otetaan pois, tilanne voi lajien säilymisen kannalta huonontua lajien tuoman taloudellisen hyödyn vähentyessä.

Professori Nigel Leader-Williams painottaa, että metsästysmatkailua on pystyttävä säätelemään paremmin.

– Yksi suurimmista ongelmista on, että toiminnan tuotot menevät nykyisellään usein yksityissektorille, ja ne hyödyttävät harvoin suojelualueiden hoitoa ja paikallisia yhteisöjä. Jos metsästystuloja ohjattaisiin paremmin, kipeästi kaivattuja varoja saataisiin kohdennettua luonnonsuojeluun.

Tutkijat ovat tehneet 12-kohtaisen listan niistä toimenpiteistä, joilla metsästys-matkailun merkitystä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä voitaisiin parantaa.

Näin metsästysmuistojen keräilystä saataisiin enemmän hyötyä luonnonsuojelulle:

  1. Valtioiden tulisi säätää safarien järjestäjille pakollinen maksu, joka ohjataan suoraan luonnonsuojelurahastoihin.
  2. Metsästysmuistoille voitaisiin myöntää ekosertifikaatti, jos ne tulevat alueilta, jotka pitävät parhaiten huolta luonnon monimuotoisuudesta ja kunnioittavat eläinten hyvinvointia.
  3. Populaation elinkyvyn arvioinnista tulisi tehdä pakollista, jottei nettopopulaatioita pienennettäisi metsästämällä.
  4. Eläinten osien myyminen metsästyksen jälkeen tulisi kieltää laittoman kaupan estämiseksi.
  5. Paikallisten yhteisöjen johtamien tai pitkäaikaisesti hoitamien metsästysmatkailuyritysten tulisi olla rahoituksessa etusijalla.
  6. Pitäisi luoda säätiöitä, jotka helpottavat hyötyjen jakamista paikallisten yhteisöjen sisällä ja edistävät pitkäaikaista taloudellista vakautta.
  7. Metsästetyistä eläimistä kerättävien tieteellisten näytteiden ottaminen tulisi tehdä pakolliseksi. Tällaisia näytteitä olisivat esimerkiksi kudosnäyte geneettistä analyysiä varten sekä hammasnäyte iän määrittämiseksi.
  8. Valtioiden tulisi vaatia raportointia kaikista metsästetyistä eläinyksilöistä sekä edellyttää yrityksiltä metsästettävien populaatioiden hoitosuunnitelmaa viiden vuoden välein tai useammin.
  9. Kaiken kerätyn tiedon tulisi olla julkista, aina pakollisia maksuja myöten
  10. Valtioiden riippumattomien tarkkailijoiden tulisi tehdä yllätystarkastuksia metsästyssafareille.
  11. Metsästysmuistot tulisi takavarikoida ja luvat peruuttaa, jos toiminta rikkoo sääntöjä.
  12. Kaikissa metsästystilanteissa varalla tulisi olla ammattilaisampujia ja -jäljittäjiä, jotta eläimet voidaan lopettaa nopeasti ja asianmukaisesti.
Artikkeli: Banning Trophy Hunting Will Exacerbate Biodiversity Loss, Trends in Ecology and Evolution -julkaisussa

Lähde: HY
Kuva: Pixabay (CC0)
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti