Suometsätalouden haitat kuriin


Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii maa- ja metsätalousministeriötä lopettamaan haitalliset valtiontuet suometsätaloudelle. Avohakkuut ja niitä seuraava ojitusmätästys ovat tuhoisa ongelma erityisesti vesistöillemme. Haittojen torjuntaan on ryhdyttävä nyt, kun leudot talvet kiihdyttävät maa-ainesten huuhtoutumista.


Pohjois-Pohjanmaan Temmeksellä ojitettua suometsää. Kuva: Ari Aalto.

Suometsien ojitus- ja avohakkuualueilla vesiensuojelu perustuu laskeutusaltaisiin. Ne eivät kuitenkaan pidätä humusta, kiintoaineita ja ravinteita.

"Turvemailla on luovuttava kokonaan avohakkuista. Samalla on lopetettava verorahojen käyttäminen soiden ojituksiin. Nämä KEMERA:n eli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset rahat tulisi kohdentaa todelliseen luonnonhoitoon”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Vesistöille erityisen tuhoisaa on ojitusmätästykseksi kutsuttu raju maanmuokkaus, jossa ojatiheys on kolmikertainen tavanomaiseen kunnostusojitukseen verrattuna. Ojitusmätästys tilastoidaan harhaanjohtavasti suometsän hoidoksi.

”Ojitusmätästys lisää rajusti vesistöpäästöjä ja tuhoaa alueen luonto- ja virkistysarvot. Vaikka ojien määrä luonnossa lisääntyy, toimenpide ei näy virallisissa tilastoissa ojituksena vaan hoitona”, Sulkava kritisoi.

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkimustulokset todistavat, että turvemaan avohakkuu lisää vesistökuormitusta moninkertaisesti verrattuna kangasmaan avohakkuuseen. Humuskuormituksen torjumiseksi ei ole toistaiseksi olemassa mitään käytännön ratkaisua.

”Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää vielä kiintoaineksen huuhtoutumista vesistöihin. Kun maa ei talvella routaannu ja lumen sijasta sataa vettä, vesistökuormitus kasvaa koko valuma-alueella", sanoo suojelupäällikkö Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että avohakkuuttoman metsätalouden keinoin on mahdollista välttää suometsätalouden haittoja. LUKE:n tietojen mukaan riittää, että hakkuussa jätetään suometsään puustoa enemmän kuin 120 kuutiometriä hehtaarille.

”Suomen metsäpinta-alasta karkeasti viidennes, noin 5 miljoonaa hehtaaria, ojitettiin 1950-80-luvuilla. Puuta kasvaneet ojitusalueet ovat nyt tulossa avohakattaviksi. Jos näin toimitaan, herkät latvavesistömme joutuisivat ennen kokemattoman ravinne-, kiintoaine- ja humuskuorman kohteeksi”, Sahi kertoo.

Suomen luonnonsuojeluliiton suosivut »»

Lähde: SLL
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti