Varovaista optimismia päästötalkoisiin: Hiilidioksipäästöjen kasvu suhteessa talouskasvuun hidastunut

Maailmantalouden päästöintensiteetti laski vuonna 2014 eniten sitten vuoden 2000, selviää PwC:n vuosittaisesta hiilipäästöjen vähenemistä kartoittavasta indeksistä. Globaali talouskasvu oli 2014 vuonna 3,2 %, kun samaan aikaan energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat päästöt nousivat vain 0,5 %. Kehitys luo uskoa siihen, että hiiliriippuvuuden ja talouskasvun kytkös saattaisi olla katkeamassa.

PwC:n Low Carbon Economy Index tutkii maailman merkittävien talousalueiden päästöintensiteettiä eli hiilidioksidipäästöjen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Indeksi osoittaa globaalin päästöintensiteetin laskeneen viime vuonna 2,7 %; lasku on merkittävin PwC:n analyysin historiassa.

Edistysaskelista huolimatta globaali tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä jäi saavuttamatta jo seitsemäntenä peräkkäisenä vuotena. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää päästöjä siten, että maapallon keskilämpötila nousee enintään kahdella asteella vuosisadan loppuun mennessä. Tavoitteen toteutuminen vaatisi, että päästöintensiteetti laskee globaalisti 6,3 % vuosittain.

“Tulokset luovat varovaista optimismia talouskasvun ja hiilidioksidipäästöjen välisen kytköksen heikkenemisestä. Globaalilla tasolla ilahduttavat etenkin Kiinan toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi, esimerkkeinä panostus uusiutuviin energianlähteisiin sekä kansallinen päästökauppa. Olemme kuitenkin vielä kaukana tavoitteesta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen”, PwC:n ilmastoasiantuntija Elina Raivio kommentoi.

EU:ssa talous kasvoi vuonna 2014 maltillisesti 1,3 %, mutta päästöintensiteetti laski jopa 6,7 %. Euroopan ulkopuolisista maista Kiina laski päästöintensiteettiään 6 % talouden kasvuvauhdin ollessa 7,4 %. Australia menetti aiemman kärkisijansa indeksissä suurimpana päästöjen vähentäjänä, mutta laski silti päästöintensiteettiään viime vuonna 4,7 % BKT:n noustessa 2,5 %.

Ilmastokokouksen lähestyessä valtiot ovat julkistaneet suunnitelmiaan päästöjen selättämiseksi. INDC-tavoitteina tunnetut suunnitelmat antavat viitteitä siitä, että maat ovat sitoutumassa aiempaa nopeampaan päästöjen leikkaamiseen. PwC:n raportti tunnustaa kansallisten suunnitelmien merkityksen positiivisena askeleena kohti hiilestä irtautumista, mutta toteutuessaankin niiden yhteisvaikutus riittäisi ainoastaan hillitsemään ilmaston lämpenemistä 3 °C:seen vuosisadan loppuun mennessä. PwC:n mukaan Pariisin sopimuksen tulisikin sisältää prosessi kansallisen edistyksen arvioimiseksi ja kunnianhimon kasvattamiseksi jatkossa, jotta lämpeneminen rajoitettaisiin 2 °C:seen.

Ilmastomuutoksen hillintä vaatii investointeja

EU:n viime vuonna sovitun ilmasto- ja energiapaketin mukaan EU vähentää CO2-päästöjä 40 % vuoden 1990 tasolta vuoteen 2030 mennessä. Suomellekin tämä tarkoittaa kunnianhimoista energia- ja ilmastopolitiikkaa.

”Suomessa on jo kansainvälisesti verrattuna matala päästöintensiteetti, joten lisävähennysten toteuttaminen kustannustehokkaasti ja kansantaloudellisesti järkevällä tavalla vaatii kaikkien osapuolien sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen”, Raivio toteaa.

Sitoumukset tulevat näkymään suomalaisille yrityksille tiukentuvana sääntelynä sekä päästöjen aiheuttamien kustannusten nousuna. Pelkkää kurjuutta ei kuitenkaan ole tarjolla, sillä murros tarjoaa myös mahdollisuuksia.

”Ilmastonmuutoksen hillintä tulee vaatimaan todella mittavia investointeja uusien ratkaisujen kehittämiseen ja energian tuotantorakenteen uudistamiseen, mikä tarjoaa suomalaisillekin yrityksille mittavat kasvumahdollisuudet”, muistuttaa PwC:n ilmastoasiantuntija Jussi Nokkala .

Nokkala huomauttaa, että Pariisin neuvottelujen tavoitteiden asettamiseen on kiinnitetty paljon huomioita, mutta toistaiseksi on pohdittu vähemmän sitä, miten suunnitelmien vaatimat investoinnit kerätään. Investointien rahoittamiseksi sijoittajat on saatava liikkeelle. Toistaiseksi rahoitusta on houkuteltu etenkin tuotantotukien, kuten syöttötariffien, muodossa. Mittavien investointien aikaansaaminen vaatii kuitenkin myös uudenlaisia rahoitustuotteita, kuten niin kutsutut green bondit eli vihreät velkakirjat.

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti