Suomalainen laskentamalli parantaa maankäytön ilmastovaikutusten arviointia



© Päivi Tahvanainen / SYKE

Maankäytön muutosten vaikutukset kasvihuonekaasujen päästöihin ovat tarkentuneet ratkaisevasti, kun arvostettuun saksalaiseen Max Planck -instituutin ilmastomalliin kytkettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämä maaperän hiilikiertoa kuvaava laskentamalli. Ilmastomallin kehitystyö tehtiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Juuri julkaistun  tutkimuksen mukaan SYKEn Yasso-malli soveltuu maaperän hiilivarojen laskentaan maailmanlaajuisesti. Tulos on ajankohtainen ja tärkeä ilmastopolitiikan kannalta, koska maaekosysteemien hiilipäästöt ja -nielut ovat keskeinen asia Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

Miljardi tonnia hiiltä ilmakehään

Maankäytön muutokset ovat maapallon toiseksi suurin kasvihuonekaasujen päästölähde ilmakehään heti fossiilisten polttoaineiden jälkeen. Metsien hävittäminen ja muut maankäytön muutokset aiheuttavat vuosittain lähes miljardin tonnin hiilipäästöt ilmakehään. Tämä on kymmenesosa fossiilisen hiilen päästöistä.

”Toisaalta osa maapallon metsistä toimii tärkeänä hiilinieluna ja poistaa ilmakehästä neljänneksen kaikista ihmisen aiheuttamista hiilipäästöistä hidastaen näin ilmastonmuutosta merkittävästi. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ennustamiseksi on tunnettava sekä maankäytön muutosten aiheuttamat päästöt että maaekosysteemien hiilinielut”, SYKEn tutkimusprofessori Jari Liski korostaa.

Skenaarioita metsien ilmastovaikutuksista

”Malleilla voidaan laskea luotettavia skenaarioita maankäytön ja ilmaston muutosten vaikutuksista maaperän hiilivaroihin. Tällaisia skenaarioita tarvitaan arvioitaessa metsien ja muiden maaekosysteemien vaikutusta tulevaisuuden ilmastoon ja kehitettäessä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”, ryhmäpäällikkö Tuula Aalto Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Max Planck-instituutin ilmastomalli on yksi maailman perusteellisimmista ilmastomalleista ja kuuluu niihin malleihin, joita hallitustenvälinen paneeli IPCC käyttää ilmastonmuutosarvioihinsa.

SYKEn, Ilmatieteen laitoksen ja Max Planck -instituutin tutkijat ovat tehneet maaperän hiilikierron mallitukseen liittyvää yhteistyötä lähes kymmenen vuoden ajan. Tutkimustyötä ovat rahoittaneet Suomessa Suomen Akatemia sekä Maj ja Tor Nesslingin säätiö. Uudet tutkimustulokset julkaistiin American Geophysical Unionin Global Biogeochemical Cycles -sarjassa.
Kuva yllä: SYKEn Yasso-mallilla ja Max Planck -instituutin ilmastomallilla laskettu kartta maapallon maaperän hiilivaroista vastaa mittauksia. Kivennäismaiden hiilitiheys on korkeimmillaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. 

Lähde: SYKE
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti