Koulu antaa tietoa ilmastonmuutoksesta – vai antaako?




FM Ella Laine teki Itä-Suomen yliopistossa pro gradu -tutkielman aiheesta Yläkouluikäisten nuorten tiedot ja kokemukset ilmastonmuutoksesta . Yläkouluikäisiin nuoriin suunnatussa gradututkimuksessa selvitettiin, millainen on oppilaiden tietotaso ilmastonmuutoksesta.

Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen katon ja seinämien tapaan. Ilmakehä päästää auringon säteilyn Maahan, jossa säteily imeytyy Maan rakenteisiin – elottomaan ja elolliseen luontoon. Maan rakenteet vapauttavat säteilyä takaisin ilmakehään lämpönä. Ilmakehässä lämpösäteily sitoutuu kasvihuonekaasuihin – esimerkiksi hiilidioksidiin – jotka hidastavat lämpösäteilyn etenemistä avaruuteen. Tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Sen ansiosta elämä maapallolla on mahdollista. Teollistumisen jälkeen kasvihuonekaasujen määrä on ihmistoiminnan seurauksena lisääntynyt voimakkaasti. Kun ilmakehässä on runsaasti kasvihuonekaasuja, ne sitovat entistä enemmän lämpösäteilyä ja näin nostavat maapallon keskilämpötilaa.

Keskilämpötilan nouseminen muuttaa maapallon ilmasto-olosuhteita. Tätä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa jäätiköiden sulamista ja eliöiden leviämistä uusille alueilla samalla kun vanhat lajit taantuvat. Lisäksi se aiheuttaa kuivuutta ja sateiden vähenemistä ympäri maailmaa, jolloin veden ja ruuan saatavuus vaikeutuvat. Lähitulevaisuudessa tarvitaan nopeita päätöksiä siitä, miten ihmiskunta tulee toimimaan kasvihuonekaasujen hillitsemiseksi. Päätöksiä tarvitaan niin yhteiskunnallisissa rakenteissa kuin yksilöiden valinnoissa.

Tutkimus toteutettiin e-kyselylomakkeella, johon vastasi 179 oppilasta Länsi-ja Itä-Suomesta. Oppilaat olivat 7. ja 9. luokkalaisia. Tutkimuksessa selvisi, että peruskouluikäiset nuoret eivät ymmärtäneet ilmastonmuutoksen periaatteita ja heidän tietotaso vastasi keskimäärin kouluarvosanaa 6 ½ (kohtalainen) asteikolla 4-10. Suurimmat puutteet esiintyivät ilmastonmuutoksen syiden ymmärryksessä, mutta myös ilmastonmuutoksen seurauksien ja hillitsemismahdollisuuksien tiedostamisessa oli runsaasti puutteita ja virhekäsityksiä.

Tutkimus antoi viitteitä siitä, ettei nuorten ilmastomuutososaaminen parantunut peruskoulun aikana, koska 7. ja 9. luokkalaisten osaamistulokset eivät eronneet toisistaan. Mikäli koulu oli oppilaan yksinomainen tiedonlähde, keskimääräinen pistemäärä oli pienempi kuin koulun lisäksi TV:stä tietoa saaneiden nuorten.

Arkielämässä kohdatut ilmiöt herättävät yksilössä mielenkiintoa, verrattuna sellaiseen, josta ei yksilöllä ole lainkaan kokemusta. Suurin osa nuorista ei kokenut ilmastonmuutoksen vaikuttavan heidän elämäänsä. Jotta koulu pystyisi kasvattamaan oppilaista ilmastotietoisia kansalaisia, tulisi opetukseen liittää juuri se maailma, jossa nuoret elävät ja josta he ovat kiinnostuneita.

Tutkielma on luettavissa yliopiston kirjaston verkkosivuilla  (pdf)

Lähde: UEF
Kuva: Ilmastonmuutos.  Venäläisen taiteen kilpailu. UN / flickr (CC BY-NC-SA 2.0
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti