Järjestöt vaativat ympäristölle haitallisista tuista luopumista




Suomessa käytetään ympäristölle haitallisiin tukiin ja verohelpotuksiin noin 4 miljardia euroa vuodessa. Niitä on karsittava budjettiriihessä ja samalla ohjat-tava säästyneet rahat luonnonsuojeluun, koulutukseen ja heikompiosaisista huolehtimiseen.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen (Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF, Maan ystävät, Luonto-Liitto, Greenpeace, Protect Our Winters Finland, Ilmastovanhemmat, 350.org ja Kepa) mielestä Suomen verotusta on uudistettava kestävämpään suuntaan. Suomi on sitoutunut kansainvälisesti luopumaan kaikista tuista fossiilisille polttoaineille. Erityisesti joulukuisen Pariisin ilmastokokouksen alla kansallisilla ilmastoteoilla on merkitystä.

Vuoden 2016 valtion budjetista päätetään budjettiriihessä 9.–10.9. Yhteiskunta-sopimuksen kaaduttua hallituksen tavoitteena on ollut energiaverotukien leikkaus 40 miljoonalla eurolla ja sähköveron korotus 60 miljoonalla eurolla. Järjestöt odottavat biotalouteen panostavalta Sipilän hallitukselta konkreettisia päätöksiä haitallisten energiatukien poistamiseksi. Esimerkiksi 10 prosentin vuosittaiset leikkaukset haitallisiin tukiin asettaisi kehityksen oikeudenmukaisemmalle uralle.

Ympäristölle haitalliset tuet jarruttavat kestävää kehitystä

Merkittävä ongelma ympäristölle ovat monet nykyiset liikenteen, energian ja maatalouden tuet ja verohelpotukset. Energiaverotuet ovat valtion talousarvion (14.8.2015) mukaan noin 2,1 miljardia. Vertailun vuoksi uusiutuvan energian tuet ovat niihin verrattuna kymmenesosan eli 247,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi hallitus osoittaa 100 miljoonaa uusiutuvan energian kärkihankkeisiin seuraavan kolmen vuoden ajalle. Fossiilienergian tuotannon verohelpotukset ja tuet ovat erityisen haitallisia ilmastonmuutoksen ja energiasektorin uusiutumisen kannalta. Kyseiset helpotukset ja tuet kuuluvat elinkeinoministeri Olli Rehnin vastuualueelle.

"Ympäristölle haitallisten tukien leikkaaminen tuo paitsi säästöjä, myös ohjaa teollisuutta ja energiantuotantoa kohti kestävämpiä vaihtoehtoja," perustelee Suomen luonnonsuojeluliiton vs. toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Samaan aikaan kun hallitus ei ole puuttunut ympäristölle haitallisiin tukiin, se on leikkaamassa kestävän yhteiskunnan peruselementeistä: luonnonsuojelusta, koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehitysyhteistyöstä. Esimerkiksi metsien ja soiden suojelu on rahoituksen leikkuun vuoksi jäissä, osa ilmastorahoista siirretään teollisuudelle ja kehitysyhteistyöhankkeissa on vedetty hätäjarrut päälle.

Yhteiskuntasopimuksen kariuduttua hallitus on kaavaillut leikkaavansa muun muassa lapsilisistä 120 miljoonaa euroa. Suuremmat säästöt saataisiin kilometrikorvausten ylikompensoinnista luopumalla eli leikkaamalla niistä noin 170 miljoonaa.

Kansalaisjärjestöjen mielestä yhteiskunnan resurssit on käytettävä viisaasti kestävään hyvinvointiin ja luovuttava haitallisia rakenteita ylläpitävistä verohelpotuksista.

Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi helmikuussa 2014 kattavan selvityksen kestävälle kehitykselle haitallisista tuista sekä niiden vaikutuksista maailmalla. Vuonna 2013 ympäristöministeriö ja valtiovarainministeriö selvittivät, että ympäristölle potentiaalisesti haitallisia tukia on jopa 4–4,5 miljardia euroa.

Esimerkkejä ympäristölle haitallisista tuista:

  • Liikenteen dieselpolttoaineen verotuet ovat noin 435 miljoonaa euroa, kun huomioidaan käyttövoimaveron summa.
  • Kilometrikorvaukset yhteensä noin 1000 miljoonaa euroa vuodessa, josta ylikompensaation osuus noin 170 miljoonaa euroa.
  • Turpeen alennettu veroluokka vähentää valtion tuloja 126 miljoonaa euroa. Veroluokan korotus olisi perusteltua, sillä turpeen ilmastovaikutukset ovat kivihiilen tasolla ja turpeen hyödyntämisen haitalliset vaikutukset vesitöihin ja suoluonnon monimuotoisuuteen suuret.
  • Runsaasti energiaa kuluttavan teollisuuden veronpalautukset vievät noin 221 miljoonaa euroa vuosittain. Kun otetaan huomioon teollisuuden sähkön alempi verokanta, niin kokonaistuki energiankulutukselle on 846 miljoonaa.
  • Kunnostusojitusten ja uusien metsäteiden rakentamisen tuet ovat 55,23 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisätietoja:
1. Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet. Ympäristöministeriön raportteja 19/2015 
2. Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteenä. Suomen luonnonsuojeluliitto, 2014.
3. Ympäristön kannalta haitalliset tuet. Ympäristöministeriön raportteja 13/2013
4. Valtion talousarvio (14.8.2015)

Lähde: SLL
Kuva: Pixabay
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti