Koleat säät heikentäneet uhanalaisen harjusinisiiven kantaa Säkylänharjulla



Harjusinisiipiä kissankäpälän kukinnolla. Kuva: Erkki Kallio

Suomen ympäristökeskus selvittää tänä kesänä uhanalaisen harjusinisiiven tilaa Säkylänharjulla. Kattava selvitys alueen perhoskannasta on aiemmin tehty vain kerran, vuonna 1990. Harjusinisiiven kannanmuutoksia on kuitenkin seurattu säännöllisesti vuodesta 1996 lähtien. Näiden tietojen avulla on nyt tarkennettu kuvaa perhoskannan kehityksestä sekä hoitotoimien vaikuttavuudesta.

Inventoinnit ovat parhaillaan käynnissä. Tämän hetken arvion mukaan harjusinisiiven kanta on heikentynyt selvästi parin vuoden takaisesta. Kuluvan ja edellisvuoden kesäkuun koleat säät ovat vaikeuttaneet perhosen lisääntymistä ja aiheuttaneet kannan notkahduksen. Perhosten vähyys ei siis johtune elinympäristön määrän tai laadun muutoksista, vaan epäedullisista sääolosuhteista.

Suunnitelmissa on ollut siirtää harjusinisiipiä Lopen Komionvuorelle. "Uuden perhospopulaation avulla olisi voitu merkittävästi vähentää riskiä lajin häviämisestä maastamme. Tällä hetkellä Säkylän perhoskanta on kuitenkin niin pieni, ettei siirtoistutusta ole viisasta toteuttaa", kertoo hanketta vetävä tutkija Janne Heliölä.

Puolustusvoimien harjoitusalue perhosen turvapaikkana

Harjusinisiipi on paahdeympäristöjen laji. Paahdeympäristöt ovat avoimia, kuivia ja kuumia niukkaravinteisia elinympäristöjä, joissa esiintyy juuri niihin sopeutuneita kasvi- ja eläinlajeja. Aiemmin näitä alueita on ollut esimerkiksi harjujen rinteillä, joissa metsäpalot tai karjan laidunnus ovat pitäneet maiseman avoimena. Metsätalouden, tehokkaan palontorjunnan ja perinteisen laidunnuksen päättymisen vuoksi avoimet paahdeympäristöt ovat nykyisin hyvin harvinaisia, samoin kuin valtaosa niiden eliölajistosta.


 Harjusinisiivelle kunnostettua elinympäristöä Säkylänharjulla. Kuva: Janne Heliölä.

Harjusinisiipi on säilynyt Säkylänharjulla Puolustusvoimien toiminnan ansiosta. Perhosen esiintymä sijaitsee Porin Prikaatin harjoitusalueella, missä säännölliset ammunnat ja muu toiminta ovat luoneet ja ylläpitäneet maaston avoimuutta. Lisäksi Metsähallitus on tehnyt Säkylänharjun paahdealueilla laajamittaisia kunnostustoimia 2000-luvun aikana. Hoitotoimilla on saatu merkittävästi lisättyä harjusinisiivelle soveltuvan avoimen elinympäristön määrää ja vahvistettu siten alueen perhoskantaa. Samalla raivaukset ovat hyödyttäneet myös monia alueen muita, vähemmän tunnettuja uhanalaisia paahdelajeja.

Elokuussa 2014 käynnistyi Metsähallituksen koordinoima laaja, EU-rahoitteinen Paahde-LIFE -hanke. Tässä hankkeessa tullaan kunnostamaan avoimia paahdeympäristöjä Säkylänharjulla sekä monella muulla kohteella. Tänä kesänä tehtävät harjusinisiipiselvitykset tuottavat arvokasta lähtöaineistoa Säkylänharjun tulevien hoitotoimien suunnittelulle.

Lähde: SYKE
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti