Jääkauden aikaisen Euroopan ilmasto oli aiemmin arvioitua suotuisampi ihmiselle


Tuore tutkimus paljastaa, että jääkauden aikana väkeä oli Euroopassa enemmän ja ilmasto oli ihmiselle suotuisampi kuin aiemmin on ajateltu. Ihmiset eivät myöskään eristäytyneet ankarina aikoina vain tietyille alueille. Suomalaistutkijoiden työ julkaistiin 22.6.2015 arvovaltaisessa yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä. Linkki artikkeliin »»

Jääkauden kylmimmän vaiheen aikaista Eurooppaa on aiemmin pidetty ihmiselle ilmastollisesti hyvin epäsuotuisana ja maanosan väkimäärä on arvioitu vain joidenkin tuhansien suuruiseksi. Uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan kylmimmän vaiheen aikana kolmasosa Euroopasta olisi kuitenkin ollut ilmastollisesti sopivaa ihmisasutukselle.

- Tutkimuksemme mukaan lähes koko Alppien eteläpuolinen Eurooppa, erityisesti Välimeren ja Atlantin rannikkoalue Kreikasta Portugaliin, oli suotuisa jääkauden metsästäjä-keräilijäväestölle, sanoo tutkija Miikka Tallavaara Helsingin yliopistosta.

- Tutkimus ei antanut tukea perinteiselle käsitykselle erillisistä refugioista, eli toisistaan eristäytyneistä alueista, joissa ihmispopulaatiot olisivat säilyneet jääkauden ankarimpien vaiheiden aikana, hän sanoo.

Tutkimuksessa Euroopan väkimäärä arvioitiin huomattavasti aiempaa suuremmaksi. Jääkauden kylmimmän vaiheen aikana 23 000 vuotta sitten Euroopan väkimäärä olisi ollut arviolta noin 100 000 ja jääkauden lopulla ilmaston lämmettyä 13 000 vuotta sitten noin 400 000. Tutkimuksen antama tieto väkimäärän ja asutetun alueen muutoksista on tärkeä, kun halutaan ymmärtää varhaisten eurooppalaisten kulttuurista ja geneettistä kehitystä.


Kuvasarja osoittaa asutetun alueen ja väentiheyden muutoksia jääkauden aikaisessa Euroopassa. Kuvassa näkyy myös mannerjäätikkö.

Viimeisen jääkauden aikaista väestökehitystä Euroopassa mallinnettiin Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden monitieteisessä tutkimushankkeessa. Ryhmässä on mukana arkeologian, maantieteen, geologian ja ilmastomallinnuksen asiantuntijoita.

Tutkimus on hyvä esimerkki eri tieteenalat yhdistävästä monitieteisestä ongelmanratkonnasta. Suuret tutkimuskysymykset vaativat yhä useammin monen eri tutkimusalan osaamista ja tieteenalojen rajat ylittävää vuorovaikutusta.

Lähde: Ilmatieteen laitos
Yläkuva: Wikimedia Commons
Alakuva: Ilmatieteen laitos
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti