Biotalouden kärkihankkeeksi heikentyneen luonnon ennallistaminen


Suomen luonnonsuojeluliitto esittää Suomen hallitukselle, että heikentyneiden luontoelinympäristöjen tilan parantamisesta tehdään yksi biotalouden kärkihankkeista, johon investoidaan merkittävästi jo vuoden 2018 loppuun mennessä. Elinympäristön tilan edistämisen (ELITE) -työryhmä jätti tänään mietintönsä ympäristöministeriölle.



Suomen metsäelinympäristöistä 86-96 prosenttia on heikentyneitä. Niiden tilaa voidaan parantaa muun muassa lisäämällä järeitä puita, lahopuita ja lehtipuuta sekä palanutta puuta. Soista 58-75 prosenttia on heikentyneitä ja niissä tarvitaan vesitalouden palauttamista. Myös perinne- ja kulttuuriympäristöissä tarvitaan laajoja toimia.

”Jos heikentyneiden elinympäristöjen tilaa ei oteta mukaan tarkasteluun, hallitusohjelmaan kirjattu biotalous jatkuu vanhanaikaisena sellunkeittona ja turpeenkaivuna. Älykäs biotalous turvaa luonnon monimuotoisuuden”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimuksessa elinympäristöjen parantamiseen 15 prosentilla. ELITE-työryhmän työtä pitää jatkaa Luonnonsuojeluliiton mielestä viipymättä konkreettisella toimintaohjelmalla, jossa yhdistetään kustannustehokkaasti suojelua ja uudenlaisia elinympäristöjen tilaa parantavia toimia.

”Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on biotalousalalle hyvä haaste. Se voi modernisoida koko alaa, kuten tehtaiden vesiensuojelun haltuunotto uudisti suomalaisen selluteollisuuden 1970-luvulla”, Sulkava muistuttaa.

ELITE-työtä leimasivat metsäsektorin pyrkimykset vähätellä metsäluonnon tilan heikkenemistä ja vältellä selkeitä toimenpidesuosituksia. Suositukset jäivätkin Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä turhan laimeiksi. Esimerkiksi metsäsertifikaatti FSC:n merkittävät ympäristöhyödyt verrattuna PEFC-sertifiointiin olisi kannattanut tuoda esille suosituksissa. Myös nykyisen metsätuholain ristiriitaisuus avainbiotooppien turvaamisessa ja lahopuun lisäämisessä jäi huomiotta.

”Maa- ja metsätalousministeriö pysyttäytyi ELITE-työssä liiaksi puuntuotannon edunvalvonnassa. Tämä korostaa tarvetta säilyttää elinkeinoelämästä riippumaton ympäristöministeriö ja parantaa muun ympäristöhallinnon toimintaedellytyksiä”, arvioi suojeluasiantuntija Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta.

ELITE-toimien kannattavuutta arvioitaessa on huomattava, että menetelmässä laskettiin euromääräisesti vain elinympäristöjen tilan kuluja muttei hyötyjä, joita elinympäristöjen tilan parantamisesta koituu luonnolle ja yhteiskunnalle. ELITE-menetelmä paljasti myös, että suojelualueiden perustaminen on kertainvestointina hintava, mutta pitkällä aikavälillä kustannustehokas keino parantaa elinympäristöjen tilaa. Merkittävää osaa ELITE-toimista rahoitetaan jo esimerkiksi maa- ja metsätalouden ympäristötuilla.

Ympäristöministeriön asettaman työryhmän toimikausi kesti helmikuussa 2014 kesäkuulle 2015. Suomen luonnonsuojeluliitto jätti työryhmälle täydentävän mielipiteensä.

Lähde: SLL
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti