Väitös: Monimuotoiset bakteeriyhteisöt hajottavat öljyä Itämeressä



Itämeressä öljyä hajottavat biologisesti monimuotoiset bakteeriyhteisöt, selviää Anna Reunamon Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Se tarkastetaan perjantaina 15. toukokuuta Turussa. Öljyvahinkojen vaikutusten arviointiin ja mahdollisten uusien menetelmien kehittämiseen voidaan tuottaa välineitä biohajoamista tutkimalla.

Reunamo tutki väitöskirjatyössään eri tekijöiden vaikutusta Itämeren bakteeriyhteisöihin. Erityisesti kiinnostuksen kohteena olivat diesel- ja raakaöljyn sekä polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) hajoaminen Itämeressä. Lisäksi Reunamo tutki Itämeren pinnan mikrokerroksen bakteerien yhteisörakennetta sekä piilevien tuottamien aldehydiyhdisteiden vaikutusta Itämeren bakteereihin.

Itämeressä ainutlaatuiset bakteeriyhteisöt

Itämeri on ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen ja sen bakteeriyhteisöt poikkeavat muista valtameristä alhaisemman suolapitoisuuden vuoksi. Bakteereilla on tärkeä osa luonnon prosesseissa ja ihmisten aiheuttamissa ilmiöissä, kuten rehevöitymisessä ja haitallisten aineiden pääsyssä mereen.

Tutkimustieto Itämeren bakteeriyhteisöistä ja niiden vasteista erilaisille ympäristötekijöille auttaa arvioimaan laajemmin tekijöiden vaikutusta Itämeren ekosysteemin tasapainoon ja toimintaan.

Sedimentoituneen öljyn biohajoamista on tärkeätä seurata, sillä saastuneen pohjan keinotekoinen muokkaus öljyn biohajoamiselle suotuisammaksi voi olla käytännössä hankalaa.

Bakteeriyhteisöjen rakenteet toisistaan poikkeavia

Saaristomeren pinnan mikrokerroksen bakteeriyhteisöjä tutkittaessa selvitettiin, kuinka pinnan bakteeriyhteisöt poikkeavat alusveden bakteeriyhteisöistä. Uumajan merentutkimusasemalla tehtyjen mesokosmoskokeiden perusteella kävi ilmi, että piilevien tuottamat monityydyttymättömät aldehydiyhdisteet eivät ole piilevä-bakteeri-vuorovaikutukseen vaikuttava tekijä, toisin kuin aiemmissa laboratorio-tutkimuksissa on esitetty.

Öljy-yhdisteiden hajoaminen Saaristomerellä ja Suomenlahdella

Saaristomeren vesifaasin bakteerien kykyä hajottaa dieselöljyä tutkittiin mikrokosmoskokeilla. Dieselöljykokeissa hallitsevat bakteeriryhmät riippuivat aiemmasta öljyaltistuksesta: bakteeriryhmät poikkesivat aiemmin öljylle altistuneen vesialueen vesinäytteessä puhtaan alueen näytteen yhteisöistä.

Suomenlahden sedimentin ja rauta-mangaanisaostumien bakteerien kykyä hajottaa raakaöljyä ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä tutkittiin niitä sisältävissä kokeissa. PAH-yhdisteiden hajoamisprosessiin liittyvien geenien määrää mitattiin kaikissa öljykokeissa.

Öljyaltistus, kuten myös ympäristön muut tekijät kuten happipitoisuus vaikuttaa siihen, mitkä bakteeriryhmät ovat vallitsevia kussakin ympäristössä. Tutkimustulokset osoittavat, että öljy hajoaa biologisesti monimuotoisten bakteeriyhteisöjen toimesta Itämeressä: niin pohjan sedimentit kuin vesikerros sekä raudasta ja mangaanista laajoille pohja-alueille muodostuneet saostumat sisältävät bakteereita, jotka kykenevät hajottamaan hiilivety-yhdisteitä.

Väitöstilaisuus perjantaina 15.5.2015 klo 12:00, Turun yliopisto, Luentosali X, Luonnontieteiden talo I, Yliopistonmäki, Turku. Vastaväittäjänä toimii Veljo Kisand Tarton yliopistosta, kustoksena toimii professori Mikko Nikinmaa Turun yliopistosta.

Anna Reunamon väitöskirjan Bacterial community structure and petroleum hydrocarbon degradation in the Baltic Sea sähköinen julkaisu »» 

Lähde: SYKE

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti