Metsien ilmastovaikutukset – hiilensidonta ei kerro koko totuutta


Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistutkimuksen mukaan metsien hakkuiden lisääminen nykytasosta lämmittää ilmastoa ja hakkuiden vähentäminen viilentää ilmastoa, jos puutuotteiden korvausvaikutuksia ei huomioida laskelmissa.

Korvausvaikutus syntyy siitä, että puutuotteiden valmistukseen käytetään vähemmän fossiilista energiaa kuin vastaavien esimerkiksi muovituotteiden valmistukseen. Lisäksi puutuote sitoo itsessään hiiltä. Kun laskelmissa huomioitiin puutuotteiden korvausvaikutukset, hakkuiden määrä voitiin nostaa suunnilleen vuotuista kasvua vastaavaksi ennen kuin lisähakkuilla oli ilmastoa lämmittävä vaikutus.

– Korvausvaikutuksissa puutuotteen elinkaarella on suuri merkitys ja lisäksi korvausvaikutus voi muuttua nopeastikin esimerkiksi teknologiakehityksen seurauksena. Tämän vuoksi lisääntyvä metsien käyttö voi johtaa ristiriitaan ilmastotavoitteiden kanssa, kertoo tutkija Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa verrattiin metsien ilmastovaikutuksia eri hakkuuskenaarioilla. Laskelmat tehtiin nykyilmastolle ja vuoden 2050 skenaarioilmastolle. Kalliokoski esittelee 25.5. tutkimuksen tuloksia Rovaniemellä käynnissä olevassa metsäkonferenssissa »»



Sekametsien suosiminen on ilmastoystävällistä

Tutkimuksen mukaan metsien viilentävä vaikutus kasvaa, kun siirrytään kohti rehevämpiä kasvupaikkoja. Rehevien kasvupaikkojen lehtipuumetsiköt lisäävät ilmastoa viilentävien hiukkasten muodostumista (aerosolivaikutus) ja lisäksi heijastavat havumetsiä enemmän säteilyä takaisin avaruuteen (albedovaikutus).

Havupuut viilentävät ilmastoa vähemmän kuin lehtipuut, vaikka erityisesti kuusimetsiin sitoutuu kiertoajan aikana enemmän hiilidioksidia kuin lehtimetsiin. Ravinteikkailla kasvupaikoilla myös havupuiden viilentävä aeorosolivaikutus on suurempi kuin karuilla. Karummilla kasvupaikoilla havumetsien aerosolivaikutus ja albedovaikutus lähes kumoavat toisensa.

Ilmaston lämpenemisen myötä lehtipuiden aerosolivaikutukset kasvavat enemmän kuin havupuiden. Vuoden 2050 ilmastossa on mahdollista, että lehtimetsien aikaansaama viilentävä aerosolivaikutus jopa ylittää hiilidioksidivaikutuksen metsikkötasolla. Aerosolitulosten epävarmuus on kuitenkin huomattava, koska tieteellinen ymmärrys muun muassa aerosolien vaikutuksesta pilvien muodostumiseen on puutteellista.

– Tutkimus osoittaa, että metsien käyttöä mietittäessä pelkän hiilensidonnan tarkastelu ei anna oikeaa kokonaiskuvaa metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tarkasteluun on tärkeää ottaa mukaan myös puuhun perustuvat tuotteet sekä albedo- ja aerosolivaikutukset, Kalliokoski painottaa.

Tulokset yleistettävissä boreaaliselle vyöhykkeelle

Tutkimuksen tulokset sisältävät huomattavia epävarmuuksia, mutta ne ovat karkealla tasolla yleistettävissä boreaalisen vyöhykkeen talousmetsiin. Tulokset osoittavat myös, että lehtipuu- ja sekametsiköiden osuuden kasvattaminen ilmastonmuutoksen torjunnan tehostamiseksi on suositeltavaa.

Suomen metsien kasvu lisääntyy ilmaston lämmetessä. Kasvua edistävät erityisesti ilmakehän lisääntyvä hiilidioksidipitoisuus ja kasvukauden piteneminen. Myös muutokset maaperän typen saatavuudessa vaikuttavat tulokseen. Suomen metsien potentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa siis kasvaa tulevina vuosikymmeninä.

Lähde: LUKE

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti