Maatalouden ja pienten polttolaitosten päästöjä vähennettävä, jos EU:n päästörajoitukset tulevat voimaan


EU:n ehdotukset ilmansaasteiden uusista päästörajoituksista vaatisivat Suomessa päästöjen vähentämistoimia etenkin maataloudessa ja pienissä polttolaitoksissa. Ympäristöministeriön Suomen ympäristökeskukselta tilaamassa vaikutusarvioinnissa todetaan lisäksi, että rakenteellisilla toimilla kuten energiansäästöllä saadaan myös merkittäviä vähennyksiä aikaan.


EU:n komission ilmansuojelupaketin tavoitteena on vähentää huonosta ilman laadusta aiheutuvia sairastumisia ja ennenaikaisia kuolemia Euroopassa. Ehdotusten tavoitteena on myös rehevöitymisen ja happamoitumisen vähentäminen. Paketin osana on kaksi direktiiviehdotusta: keskeisten ilmansaasteiden päästöjen rajoittaminen (päästökatot) sekä päästörajojen asettaminen keskisuurille polttolaitoksille. Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä arvioidaan päästövähennystavoitteiden saavuttamista Suomessa: tarvittavia toimenpiteitä ja kustannuksia sekä toisaalta toimenpiteiden vaikutuksia ympäristöön, terveyteen ja yritysten sekä viranomaisten toimintaan.

Laskelmien mukaan päästöjen vähentämisessä ollaan menossa pitkälti oikeaan suuntaan jo nykyisellä kehityksellä. Suomessa on mahdollista saavuttaa päästötavoitteet pääosin jo olemassa olevan sääntelyn sekä voimaantulevien säädösten myötä, mutta toimenpiteitä sekä kustannuksia aiheutuu muutamilla sektoreilla.

Maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi laajasti lisätoimia, puun pienpolton tekniikkaan huomiota

Päästöjen vähentämistoimia tarvittaisiin muun muassa maataloudessa ja kiinteistökohtaisessa puun pienpoltossa (uunit, takat, kiukaat).

Maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi tarvittaisiin laajasti lisätoimia kuten päästöjä vähentäviä lannankäsittelymenetelmiä. Lannan päästöjä voidaan lisäksi vähentää eläinten ruokintaan liittyvillä menetelmillä.

Pienhiukkaspäästöjen merkittävin päästölähde on pienpoltto. Puun pienpolton suosio on kasvanut nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja jos kasvu jatkuu, parhaiden polttoteknisten ratkaisujen käyttöönottoa ja neuvontaa täytyy tehostaa, jotta pienhiukkaspäästöjen vähentämistavoitteet saavutetaan.

Rakenteelliset toimet, kuten energiansäästö, polttoainevaihdokset ja infrastruktuurin muutokset mahdollistaisivat päästövähennykset useilta sektoreilta. Päästökattodirektiiviehdotuksella ei kuitenkaan ole suoria vaikutuksia yrityksille, vaan vaikutukset ilmenisivät niille epäsuorasti kansallisella tasolla päätettävien toimenpiteiden yhdistelmien kautta erityisesti energiantuotannon ja lämmityksen, liikenteen, teollisuuden ja maatalouden toiminnoissa.

Suomessa yli 1000 keskisuurta polttolaitosta (1-50 MW) joutuisi vähentämään päästöjään

Direktiiviehdotus keskisuurien polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta koskisi nykyisiä ja uusia 1-50 megawatin laitoksia. Tavoitteena on vähentää rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä ilmaan sekä päästöistä johtuvia terveys- ja ympäristöhaittoja. Päästöraja-arvot uusille polttolaitoksille olisivat pääosin tiukemmat kuin olemassa oleville laitoksille. Polttolaitoksia koskeva direktiiviehdotus vaikuttaisi Suomessa arviolta yli tuhanteen energiantuotantoyksikköön. Direktiivin piiriin kuuluvia laitoksia on esimerkiksi kaukolämpöyhtiöillä ja kasvihuoneilla sekä sahoilla.

"Ehdotus kiristäisi erityisesti nykyisten pienten (1-10 MW) biomassakattiloiden hiukkasrajoja, ja näistä kattiloista arviolta 300:ssa jouduttaisiin tekemään uusia investointeja savukaasujen puhdistuslaitteistoon.  Direktiiviehdotuksessa on pitkät siirtymäajat kokoluokasta riippuen joko vuoteen 2025 tai 2030 asti. Päästörajoitus toisi arviolta vajaan kymmenen prosentin vähenemisen Suomen pienhiukkasten kokonaispäästöihin vuonna 2030", SYKEn tutkimusinsinööri Mikko Savolahti sanoo.

Päästöjen rajoittamisella ympäristö- ja terveysvaikutuksia

Euroopan komission arvion mukaan päästörajoitusten toteutuessa kaukokulkeutuvien epäpuhtauksien laskeuma Suomessa pienenisi ja pitkällä aikavälillä väestön terveys ja ympäristön tila paranisivat merkittävästi. Vuoteen 2030 mennessä elinajanodote kasvaisi 3,7 kuukautta ja alailmakehän otsonin aiheuttamat kuolemantapaukset vähenisivät noin 30 hengellä vuodessa. Kaukokulkeutuman osuus hengitysilman pienhiukkaspitoisuuksista Suomessa on keskimäärin yli puolet ja siten myös muualla Euroopassa tehtävät päästövähennykset parantavat ilman laatua Suomessa.

Direktiiviehdotusten käsittely EU:ssa jatkuu. Keskisuurten polttolaitosten direktiiviehdotusta käsitellään parasta aikaa Euroopan parlamentissa, ja asiasta päätetään yhteispäätösmenettelyssä aikaisintaan syksyllä 2015. Neuvosto muodosti asiasta yleisnäkemyksen joulukuussa 2014 ja neuvottelut parlamentin ja komission kanssa jatkuvat yleisnäkemyksen pohjalta. Yleisnäkemyksen perusteella tehdään lisävaikutusarviointeja keväällä 2015. Päästökattodirektiiviehdotuksen käsittely on kesken sekä neuvostossa että Euroopan parlamentissa.

Päästökattodirektiiviehdotuksen ja keskisuurten polttolaitosten direktiiviehdotuksen toimeenpanon vaikutukset Suomessa »»  (SYKE)

Lähde: YM
Kuva: Pixabay

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti