Kestävä luonnonvarapolitiikka vaatii entistä laajempaa näkemystä


Kestävä ja ilmastonmuutosta hillitsevä luonnonvarapolitiikka tarvitsee päätöksentekoa, jossa huomioidaan samanaikaisesti sekä metsä-, maatalous- että energiapolitiikka.



Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijat ovat selvittäneet poliittisten ohjauskeinojen tilaa ja kehitystarpeita maa- ja metsätaloudessa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin eilen (15.4) Politiikka ja luonnonvarat -seminaarissa.

Puuta tulee ja riittää markkinoille myös kysynnän kasvaessa

Puuston määrä lisääntyy Suomessa lähivuosina ja samalla puuta tulee markkinoille entistä enemmän. Määrät pysyvät korkealla lähivuosikymmenten ajan.

– Hakkuukypsyyden saavuttaneiden metsien määrä kasvaa niin voimakkaasti, että puun tarjonta kohoaa, vaikka metsänomistajakunnan tavoitteet muuttuisivat metsiä suojelevampaan suuntaan, toteaa Luken professori Jussi Uusivuori.

Metsien taloudellisen hyödyntämisen ja metsätaloudellisen aktiviteetin näkökulmasta tulos on myönteinen. Suomeen kaavailtujen selluinvestointien aiheuttama puun kysynnän kasvu lisää hakkuutarvetta.

– Kaavaillut investoinnit eivät myöskään uhkaa metsien asemaa hiilinieluna, kertoo Luken tutkija Jani Laturi.

Ainespuun syöttötariffia sähköntuotannossa ollaan leikkaamassa. Tutkimustulosten perusteella tällä ei ole suuria vaikutuksia puumarkkinoihin. Sähköntuotantoon nyt ohjautuva ainespuu ohjautuu todennäköisesti jatkossa lämmöntuotantoon.

Metsäverotuksen vaikutusten perusteellinen selvitys on tarpeen

Nykyinen metsäverotusjärjestelmä saattaa aiheuttaa vääristymiä. Ratkaisuksi tutkijat ehdottivat joko vapaaehtoista yhdistelmäverotusta, jossa alennettuun myyntiveroasteeseen yhdistettäisiin pinta-alaperusteinen vero, tai metsäveron kytkemistä osaksi yritys- tai maatilaverotusta. Kumpikaan ehdotus ei asiantuntijoille suunnatussa kyselytutkimuksessa saanut merkittävää kannatusta.

Verotusjärjestelmien vaikutusten perusteellinen selvitys on tarpeen. Nyt ehdotetuissa järjestelmissä on molemmissa hyvät ja huonot puolensa. Vapaaehtoinen yhdistelmävero poistaisi nykyjärjestelmän vääristymiä, mutta se saattaisi vaikuttaa kielteisesti muun muassa metsien luontoarvoihin. Yritysverojärjestelmä taas saattaisi tehdä metsätalouden verosuunnittelusta monimutkaista, eikä sen oikeudenmukaisuudestakaan ole takeita, selviää seminaarin taustalla olevasta tutkimusraportista.

Maataloustukien ehtoja tarkistettava tuottavuuden parantamiseksi

Maatalouden kehityksen keskeiseksi esteeksi tutkimukseen osallistuneet viljelijät kokivat pellon heikon paikallisen saatavuuden ja korkean hinnan. Peltomarkkinoiden toimivuus ja satotason parantaminen edistävät maatalouden elinkelpoisuutta ja ympäristöllistä kestävyyttä.

– Pellon vapautumista ja pysähtynyttä satotason kasvua voisi edistää määrittämällä CAP- ja LFA-tuille nykyistä tiukemmat minimivaatimukset pellon kasvukunnon ylläpidolle. Ympäristönhoitoon sopivia kannustimia olisi syytä luoda myös korkeaa tuottavuutta tavoitteleville tiloille, Luken professori Heikki Lehtonen toteaa.

– Maankäytön muutokset ja niiden ohjaus ilmastonmuutoksen hillintää suosivaan suuntaan lisäävät tarvetta nähdä maa- ja metsätalous kokonaisuutena, jossa toimijoiden päätöksentekoon vaikuttavat samanaikaisesti monien eri politiikkalohkojen kehitys, professori Mikael Hilden SYKEstä jatkaa.

Lannan käsittelyn investointitukea lisättävä

Lannan käsittelyn investointituen lisääminen sekä biokaasulle rakennettava syöttötariffijärjestelmä saivat tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa kannatusta. Myös niiden kestävyysvaikutukset arvioitiin myönteisiksi. Toimijatason analyysi tuki näitä havaintoja. Tukijärjestelmän suunnittelussa on olennaista huomioida lannan käsittelyn kytkeytyminen karjatilan toimintaan kokonaisuudessaan. Esimerkiksi muutokset työmäärissä ja kaluston tarpeessa sekä tilan muiden investointien kehityskaaret vaikuttavat ratkaisevasti erilaisten menetelmien soveltuvuuteen.

Nyt ilmestyneessä Politiikka ja luonnonvarat -tutkimusraportissa Luken ja SYKEn tutkijat raportoivat tuloksiaan maa- ja metsätalousministeriön rahoittamasta kolmivuotisesta tutkimushankkeesta ”Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen”.

Politiikka ja luonnonvarat julkaisu »»

Lähde: LUKE

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti