Jopa viidennes suomalaisten meritaimensaaliista Suomenlahdella on virolaista tai venäläistä alkuperää


Suomalaisten meritaimensaaliista Suomenlahdella jopa viidennes on alku-perältään virolaista tai venäläistä. Suurin osa saaliista on suomalaista viljeltyä ja istutettua meritaimenta. Saaliin koostumuksen tunteminen on tärkeää, jotta äärimmäisen uhanalaista luonnonvaraista meritaimenta voidaan suojella kalastusta suunnittelemalla.

Suomenlahden rannikon meritaimensaaliista 7 prosenttia oli peräisin venäläisistä ja 15 prosenttia virolaisista luonnonvaraisesti lisääntyvistä meritaimenpopulaati-osta. Pääosa saaliista (78 %) oli peräisin suomalaisista meritaimenpopulaatioista. Lähes kaikki suomalaiset meritaimenet olivat istutettuja Isojoen ja Ingarskilajoen meritaimenia. Meritaimenten alkuperää selvitettiin DNA-tutkimuksella.

Meritaimen. Kuva: Public Domain »»

Kokonaisuudessaan saaliista vähintään viidennes (22 %) oli peräisin luonnonvaraisesti lisääntyvistä populaatioista. Venäjällä ja Virossa meritaimenten istuttaminen on hyvin vähäistä, ja luonnonvaraisten meritaimenkatojen tila yleisesti parempi kuin Suomessa. Suomessa meritaimenen luonnonkantojen tila on arvioitu äärimmäisen uhanalaiseksi, kun Venäjällä luonnonkannat ovat uhanalaisia ja Virossa silmällä pidettäviä.

Jotta uhanalaista lajia voidaan kalastaa vastuullisesti, on olennaista tuntea saaliin alkuperä ja se, missä määrin kalastus kohdistuu heikkoihin luonnonvaraisesti lisääntyviin populaatioihin. Suomalaiset, venäläiset ja virolaiset meritaimenkannat sekoittuvat Suomenlahdella. Saaliissa voi esiintyä taimenia eri maista ja myös useiden jokien erikokoisista populaatioista, joilla on hyvin erilainen lisääntymisteho. Lisäksi saaliskalat voivat olla peräisin joko luonnosta tai viljelytuotannosta.

Tutkimuksessa taimenissa havaittiin myös ulkoisesti erityyppisiä pilkutuskuvioita. Harvapilkkuiset taimenet olivat selvästi yleisempiä venäläisten (28 %) ja virolaisten (22 %) taimenten, kuin suomalaisten taimenten (0,7 %) joukossa.

Suomalaisten meritaimensaaliin koostumusta selvitettiin EU-rahoitteisella DNA-tutkimuksella yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, ely-keskusten, Helsingin yliopiston, Viron maatalousyliopiston ja venäläisen Valtion järvi- ja jokikalastuksen tutkimuslaitoksen kanssa (GosNIORKh). Tutkimuksessa kerätty DNA-aineisto mahdollistaa meritaimensaaliiden alkuperän tutkimuksen myös jatkossa pienemmin kustannuksin.

Lähde: LUKE
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti