Vapaaehtoinen METSO-ohjelma innostaa metsien suojeluun


Suojelualueet edistävät monin tavoin kansalaisten hyvinvointia. 
Valtaosa METSO-ohjelman kohteista on kuvan kaltaisia 
runsaslahopuustoisia kangasmetsiä. © Markus Sirkka
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tavoitteena on pysäyttää metsäluonnon köyhtyminen. Ohjelmaa edistetään vapaaehtoisin keinoin, mistä sitä on kiitetty. Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu tavasta tilastoida ja laskea valtionmetsien METSO-kohteita osaksi ohjelman tavoitteita. Lisäksi on pohdittu, tulisiko myös soidensuojeluohjelma toteuttaa vapaaehtoisella suojelulla METSOn tavoin. Kokemuksia vapaaehtoisesta suoluonnon suojelusta kerätään vuoden 2015 aikana.

"Metsien osalta vapaaehtoinen suojelu on menestystarina. METSO on merkittävästi edistänyt ympäristö- ja metsäalan yhteistyötä ja saavuttanut sidosryhmien laajan hyväksynnän. Huomionarvoisinta METSOssa on kuitenkin sen suosio maanomistajien keskuudessa," toteaa projektipäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta.

METSO-ohjelmassa kehitetään suojelualueverkostoa sekä perustamalla uusia suojelualueita että kunnostamalla heikentyneitä ekosysteemejä, kuten perattuja metsäpuroja tai ojitettuja korpia.
Ohjelma on kohdistettu Lapin eteläpuolisiin yksityisomistuksessa oleviin metsiin, joiden suojelupinta-ala on vielä hyvin alhainen.

METSO-ohjelma on saavuttanut maanomistajien luottamuksen: ohjelmaan tarjotaan runsaasti luonnon monimuotoisuuden kannalta laadukkaita metsiä. METSOn suojelukeinoista suosituin on yksityisen suojelualueen perustaminen, jossa maanomistajalle korvataan puuston arvo ja alue jää maaomistajalle, mutta sitä ei voi enää käyttää puuntuotantoon. Korvaus on yksityisen suojelualueen perustamisen yhteydessä verovapaa.

Suojelu hyödyttää paikallistalouksia

Suojelualueisiin ja metsäluonnon hoitoon sijoitettu raha hyödyttää etenkin maaseudun paikallistalouksia. Vaikka suojelualueet eivät ole käytettävissä puuntuotantoon, niiden merkitys voi olla suuri sekä maanomistajien että muun paikallisyhteisön metsien monikäytön ja virkistymisen kannalta. Viimeaikainen tutkimustieto on osoittanut, että metsillä on monipuolisia positiivisia terveysvaikutuksia.

Suojelualueet voivat lisätä olennaisesti luonto- ja maatilamatkailun vetovoimaa. Ekosysteemien kunnostaminen puolestaan työllistää metsä- ja konealan urakoitsijoita sekä suunnittelijoita ja tuottaa uutta asiantuntemusta, jolle on myös kansainvälistä kysyntää. Suojelualueverkon ja luonnonhoidon kehittäminen on yksi tapa lisätä kansalaisten hyvinvointia ja edistää maamme kilpailukykyä.

Puuntuotannon ekologinen kestävyys on jo pitkään ollut tärkeä osa suomalaisten metsäyritysten brändiä. Metsäsektorilla suunnitellaan parhaillaan suuria investointeja mm. selluteollisuuteen. Metsien puubiomassan käyttöä pyritään lisäämään jopa tasolle, joka vastaa niiden vuotuista tuottoa. Sekä metsäenergian että ainespuun tuoton lisääminen haastavat nykyisen metsiensuojelun tason. Monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaaminen nousevat entistä keskeisemmin osaksi kansainvälistä vihreää taloutta, ja METSO tarjoaa näihin käytännön ratkaisuja.

METSOn tavoitteita tulisi nostaa

Ohjelman tavoitteena on saavuttaa metsäluonnon monimuotoisuuden suotuisa tila vuoteen 2025 mennessä. On selvää, että nykyisillä, noin 100 000 hehtaarin pinta-alatavoitteilla, monimuotoisuuden suotuisaa tilaa ei tulla saavuttamaan. Pinta-alatavoitteita tulisi rohkeasti nostaa ja samalla edistää ekosysteemien kunnostamista ja vesien suojelua. Tavoitteiden nostoa puoltavat sekä YK:n ja EU:n kanssa solmitut suojelusopimukset että monimuotoisuudelle merkittävien ja kunnostusta kaipaavien elinympäristöjen suuri määrä Suomessa.

Ekologisesti vaikuttavat tavoitteet talousmetsien luonnonhoidolle ja suojelualueverkon täydentämiselle voisivat olla pitkällä aikavälillä 300 000 - 500 000 hehtaaria. Samalla tulisi turvata ohjelman rahoitus ja taata riittävä määrä METSOa toteuttavaa henkilöstöä ELY-keskuksiin sekä Suomen metsäkeskukseen. METSOn tavoitteiden päivitys ja ohjelman laajentaminen koko maahan saattaisi maanomistajat tasavertaisempaan asemaan ja edistäisi myös vihreää taloutta.

Lähde: SYKE

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti