Luonnonsuojeluliitto soidensuojelusta: Kuusi prosenttia ei riitä!


Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä päätöksentekijät epäonnistuivat soidensuojelun täydennysohjelman toteutuksessa pahasti. Hallitus saavutti itse linjaamastaan 100 000 hehtaarin soidensuojelutavoitteesta nyt vain 6 000 hehtaaria valtionmailla sijaitsevia soita.


Soidensuojelun täydennysohjelmasta jää tällä päätöksellä 94 % myöhemmin toteutettavaksi. Tällä hallituskaudella on mahdollista enää korkeintaan joidenkin yhtiöiden omistamien soiden suojelu. Niiden osalta neuvottelut jatkuvat.

Yksityisten omistamat suot jätettiin pois soidensuojeluohjelman valmistelusta uuden ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen väliintulon myötä. Kaikkiaan kymmeniä tuhansia hehtaareita arvokkaita soita jäi suojelematta ja suojelukorvaukset saamatta tuhansilta maanomistajilta.

Eniten Luonnonsuojeluliittoa ihmetyttää hallituksen epäonnistuminen jopa valtionmaiden suojelussa. Suojelun piiriin päätyi vain noin 6 000 hehtaaria valtion omistamia soita Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomen soiden jäädessä kokonaan ratkaisun ulkopuolelle.

- Miksi kaikkia valtion omistamia 28 000 hehtaaria valtakunnallisesti arvokkaiksi todettuja soita ei suojeltu?, Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kysyy.

- Kaikkien ohjelmaan valittujen valtion omistamien soiden suojelu olisi voitu toteuttaa jo nyt täysimääräisenä, jos poliittista tahtoa olisi ollut. Valtion omistamat kohteet oli valittu sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa valmiiksi tiukoin kriteerein, ja niiden tasearvot olivat tiedossa, perustelee Sulkava.

Toteutuneessakin valtion soiden suojelussa on ongelmakohtia. Suojelupäätöksen hehtaareista peräti 1000 hehtaaria ei tule saamaan lain suojaa. Ne jätettiin Metsähallituksen omien päätösten varaan.

Metsähallitus saa myös vielä tarkistaa kohteiden rajauksia, vaikka ne perustuvat asiantuntijoiden tekemään vesitaloudellisten kokonaisuuksien arviointiin. Metsähallituksen viimeaikaiset toimet ovat olleet suojeluvastaisia, eikä järjestöillä siksi ole täyttä luottamusta kohteiden asialliseen toimeenpanoon.

Yllättävimpiä ovat olleet maa- ja metsätalousministeriön sekä liikelaitos Metsähallituksen esittämät vaatimukset siirtää suojelun kompensaatioksi Metsähallituksen Luontopalveluiden maa-alueita takaisin metsätalouden käyttöön. Luonnonsuojeluliitto näkee vaatimuksen provokaationa, joka lisää vastakkainasettelua.

- Valtion vaihtomaita tarvitaan yksityisiltä hankittavien suojelukohteiden kompensaatioiksi, mutta valtion maiden siirtely edestakaisin suojelun ja talouskäytön välillä on hölmöläisen hommaa, Sulkava sanoo.

Viime aikojen kokemusten perusteella näyttää siltä, että maa- ja metsätalousministeriöön ja Metsähallitukseen on pesiytynyt erityinen luonnonsuojelua vastustava klikki, jota eivät koske valtioneuvoston periaatepäätökset tai kansainvälisten sopimusten noudattaminen.

Esimerkkejä ilmiöstä ovat soidensuojeluohjelman lisäksi uusista suojeluhehtaareista tinkiminen omavaltaisesti valtionmaiden viime syksyisessä metsiensuojelupäätöksessä (METSO 13 0000 -päätös), metsälain avainbiotooppien suojan heikentäminen sekä metsätuholain puunkorjuuvelvoitteiden kiristäminen vastoin ekologista tietoa.

Sulkavan mielestä on syytä ottaa kokonaistarkasteluun se, mikä näiden toimijoiden oikeutus on vesittää toistuvasti etenkin valtion metsien ja soiden suojeluvelvoitteet.

Perustuslain vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta koskee myös metsätalouden edunvalvojia.

Lähde: SLL

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti