Kansallispuistojen merkitys paikallistaloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille kasvaa


Kansallispuistojen vetovoima ja taloushyöty kasvavat. Yksi merkittävä tekijä on entistä tiiviimpi yhteistyö Metsähallituksen luontopalvelujen ja matkailu-sektorin välillä. Pallas–Yllästunturin kansallispuiston käyntimäärät ylittivät ensimmäistä kertaa puolen miljoonan rajan, ja Espoon Nuuksiossa lähenneltiin jo 300 000 käyntiä. Kävijät myös toivat lähiseudulle lähes 9 % edellisvuotta enemmän rahaa. Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta selvityksestä viime vuoden kansallispuistokäynneistä ja niiden paikallistaloudellisista vaikutuksista.
Helvetinjärven taukotupa
Kaikkiaan Suomen 38 kansallispuistossa vierailtiin 2 286 500 kertaa, mikä merkitsee pientä kasvua. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 125,8 milj. euroa ja 1 256 henkilötyövuotta. Kokonaistulovaikutus kasvoi 8,9 %. Valtion seitsemällä retkeilyalueella vastaavat vaikutukset olivat 14,7 milj. euroa ja 156 henkilötyövuotta.

Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden infrastruktuurin eli esimerkiksi reitit ja taukopaikat. Paikallistulovaikutus ja työpaikat kohdistuvat yksityissektoriin. Suurimmat paikallistaloudelliset vaikutukset tulevat matkailualueilta, joilla viipymä on pidempi, ja niin ollen rahankäyttö suurempaa.

”Kansallispuistojen tuoma paikallistaloudellisen hyödyn kasvu on suurempaa kuin käyntimäärien kasvu. Tämä kertoo siitä, että yhä useampi retkeilijä haluaa ostaa palveluja jos niitä on tarjolla. Palvelujen ostohalukkuus luo hyvää pohjaa kansallispuistomatkailuun ja -retkeilyyn tukeutuvien yritysten toiminnan kehittämiselle”, sanoo päällikkö Anneli Leivo Metsähallituksen luontopalveluista.

Kansallispuistokäyntien määrään vaikuttaa moni tekijä. Sääolot vaikuttavat, ja esimerkiksi viime vuoden vähälumisuus laski Kolin käyntimääriä.  Palvelujen parantaminen puolestaan houkuttelee. Esimerkiksi Kolilla Metsähallituksen luontopalvelujen vahva panostus matkailuyritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön näkyy kasvuna kävijöiden alueelle tuomissa euroissa: puistokävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus oli 14,3 miljoonaa euroa. Metsähallituksen ja matkailusektorin tiiviillä, samaan suuntaan katsovalla yhteistyöllä on siinä huomattava osa, vaikka osa kasvusta johtuu Kolin kävijätutkimusaineiston laadun paranemisesta. Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa on tehty laajaa ja pitkäjänteistä yritysyhteistyötä ja samalla parannettu kansallispuiston reitistöä, mikä on vaikuttanut käyntimäärien jatkuvaan kasvuun.

Myös kansallispuistojen luonnon tilalla on merkitystä: Saaristomeren kansallispuiston käyntimäärät laskivat erittäin pahan sinilevätilanteen takia. Myös Saaristomerellä Metsähallituksen luontopalvelut on panostanut yhteistyöhön matkailusektorin kanssa. Se on vaikuttanut kävijäprofiilin muuttumiseen, niin että kävijät käyttävät entistä enemmän palveluita puistossa ja sen lähialueella. Tämä näkyy Saaristomerellä kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten merkittävänä kasvuna (5,4 miljoonaa euroa v. 2014) huolimatta käyntimäärien notkahduksesta.

Valtion sijoituksella hyvä tuotto paikallistalouteen

Kansallispuistojen rahoituksella on hyvä panos-tuotto-suhde: kun valtio eli Metsähallituksen luontopalvelut sijoittaa euron kansallispuistojen retkeilypalveluihin, poikii tämä keskimäärin 10 euroa lähiseudulle. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa.

Matkailupotentiaalia myös kulttuurihistoriallisissa kohteissa
Raaseporin linnanrauniot
Viime vuonna 29 merkittävää kulttuuriperintökohdetta siirtyi Metsähallituksen luontopalvelujen hoitoon. Näistä Raaseporin, Kuusiston ja Kajaanin rauniolinnoissa, Svartholman linnoitussaarella ja Langinkosken keisarillisessa kalastusmajassa Metsähallitus toteutti viime vuonna kävijäseurannan.  Näihin viiteen kohteeseen tehtiin yhteensä 173 000 käyntiä ja kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat 5,1 miljoona euroa. Metsähallituksen luontopalvelut odottaa paikallistaloudellisten vaikutusten kasvavan, kun yksityisten matkailupalvelujen kehittämiselle luodaan hyvät edellytykset esimerkiksi parantamalla matkailutoimijoiden toimintamahdollisuuksia ja korjaamalla kohteita sekä vahvistamalla niiden markkinointia ja matkailuyhteistyötä.

Onnellisuutta kansallispuistokäynneistä suomalaisille ja kansainvälisille matkailijoille

Vuonna 2014 Metsähallituksen luontopalvelut raportoi ensimmäistä kertaa, minkälaisia hyvinvointivaikutuksia kansallispuistojen kävijät kokevat saavansa. Karkeasti arvioiden kaikkien kansallispuistojen kävijöiden kokemat terveyshyödyt olivat 226 miljoonan euron arvoisia.  Jatkossa hyvinvointivaikutuksia seurataan järjestelmällisesti osana kansallispuistojen kävijätutkimuksia.

Lauhanvuori. Ahvenlammi
”Paitsi että retki kansallispuistoon jättää euroja lähialueelle, se muun muassa luo hyvää mieltä sekä alentaa stressiä. Yli neljä viidesosaa kävijöistä kokee hyvinvointinsa lisääntyvän kansallispuistokäynnillä. Kansallispuistojen kävijät kokivat kansallispuistokäynnin hyvinvointivaikutukset 208 euron arvoiseksi. Kansallispuistot tarjoavat loistavia mahdollisuuksia tukea myös hyvinvointimatkailua. Hyvinvointimatkailu on yksi kuudesta painopisteestä juuri julkaistussa Suomen matkailun tulevaisuuden tiekartassa 2015–2025”, kommentoi tuloksia Anneli Leivo.

Paikallistaloudelliset vaikutukset ja käyntimäärät sekä tietoa siitä, miten paikallistaloudelliset vaikutukset laskettiin »»

Lähde: Metsähallitus

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti