Järjestöjen jakama ruoka-apu vähentää hävikkiä


Kaupat ja teollisuus antavat ruoka-apuun miljoonia kiloja päiväysvanhenevia ja ylijääneitä elintarvikkeita, jotka muuten menisivät roskiin. Suomessa ruoan jakelua tuhansille tarvitsijoille hoitavat erityisesti järjestöt.

Luonnonvarakeskus Luke ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osallistuivat yhteispohjoismaiseen selvitykseen, jossa kartoitettiin lahjoitetun ruoan jakamista, järjestöjen ja ruokapankkien toimintaa sekä lainsäädäntöä.


Tulokset osoittivat, että Pohjoismaissa ruoka-avun tarve ja määrä ovat kasvussa – niin myös Suomessa. Kauppojen ja teollisuuden lahjoittamaa ruokaa jakavat pääosin erilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt.

Luken tutkija Kirsi Silvennoisen mukaan on tärkeää, että teollisuudesta ja kaupoilta ylijäävä ruoka saadaan jaettua vähätuloisille ja ruoka-apua tarvitseville. Samalla vähennetään ruokahävikkiä.

– Potentiaalia lisätä ruoan lahjoittamista on sekä teollisuudessa että kaupan alalla. Myös ylijäävää ravintolaruokaa esimerkiksi laitoskeittiöistä voisi hyödyntää ruoanjakelussa.

Lahjoitetusta ruoasta ei Suomessa vielä valmisteta ruoka-annoksia samaan tapaan kuin muissa pohjoismaissa, joissa ylijäämäruoka käytetään ruokaloissa ja kanttiineissa. Pohjoismaissa lahjoituksiin perustuvia ruoka-annoksia jaetaan yli kolme miljoonaa vuodessa.

– Suomessa ruokalahjoitukset jaetaan yleisimmin kotiin vietävissä kasseissa, jotka sisältävät aina leipää sekä lisäksi vaihtelevasti maitotuotteita, vihanneksia ja eineksiä, Silvennoinen listaa.

Jaksavatko vapaaehtoiset?

Ruoan jakaminen on Suomessa melko tehokasta ja hyvin organisoitua. Järjestöt jakavat ruokaa jopa tuhansille tarvitsijoille useamman kerran viikossa. Selvitys keskittyi erityisesti pääkaupunkiseudun ja Turun alueelle, jossa ruokaa jaetaan noin 2–3 miljoonaa kiloa vuodessa. Määrä vastaa karkeasti noin 10–15 prosenttia alueen kauppojen ruokahävikistä.

Kirsi Silvennoinen laskee, että numeroiden valossa lahjoituksia voisi tehdä nykyistä enemmän, mutta käytännön olosuhteet voivat estää sen. Ruoan kuljettaminen, pakkaaminen, kylmäautojen järjestäminen ja varastointi ovat haastavaa työtä. Myös kustannukset voivat ylittää saatavan hyödyn.

– Haastatteluihin osallistuneiden järjestöjen edustajat olivat huolestuneita työntekijöidensä ja vapaaehtoisten jaksamisesta ruokajonojen kasvaessa, toteaa tutkija.

Monet järjestöt haluaisivat jakaa tuotteita monipuolisesti kaikille tarvitsijoille, jolloin esimerkiksi leipää voi olla liikaa tarjolla suhteessa muihin ruokiin. Kaikkien elintarvikkeiden pitää olla turvallisia, joten viimeinen käyttöpäivä saattaa rajoittaa joidenkin elintarvikkeiden hyödyntämistä.

Ohjeet ja ruokapankit avuksi

Kansallinen lainsäädäntö on helpottanut ruoan jakamista Suomessa. Ylivalmistettua tai päiväysvanhenevaa ruokaa voidaan lahjoittaa suhteellisen helposti. Eviran tekemä ruoka-apuohje on selkiyttänyt ruoan lahjoittamiseen liittyviä vastuita ja auttanut toimijoita. Tavoitteena on ollut ohjeistaa toimintaa siten, että ruokahävikin määrää saadaan vähennettyä.

Euroopassa on 257 rekisteröityä ruokapankkia, joiden kautta ruoka kulkee yrityksiltä hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka puolestaan jakavat ruoan aterioina tarvitseville.

Suomessa varsinaisia ruokapankkeja ei vielä ole, vaikka järjestöt tekevätkin yhteistyötä ja jakavat suuria eriä saadessaan ruokaa myös muille järjestöille samalla alueella.

– Ruokapankit voisivat helpottaa erityisesti kuljetuksia, varastointia ja suuremman ruokamäärän käsittelyä sekä jakelua. Ruokaerät säilyisivät paremmin pakastetiloissa, ja hävikki pienenisi sitäkin kautta, Silvennoinen visioi.

Pohjoismaiden neuvoston rahoittamassa selvityksessä olivat mukana Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja. Raportti “Food Redistribution in the Nordic Region: Experiences and results from a pilot study” on ladattavissa täältä »» 

New study: Food banks are essential to minimize food waste -hanketiedote on täällä »»

Lähde: Luonnonvarakeskus

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti