Ilmaston lämpeneminen vähentää vehnäntuotantoa merkittävästi


Maailman vehnäsato vähenee tulevaisuudessa kuusi prosenttia jokaista maapallon keskilämpötilan kohonnutta astetta kohti. Jos ilmaston lämpenemiseen ei sopeuduta ajoissa, yhden asteen nousu pienentää vehnäsatoja 42 miljoonaa tonnia. Tämä vastaa neljännestä maailman nykyisestä vehnän kaupasta.

Vehnällä on tärkeä asema maailman ravitsemisessa, mutta ilmastonmuutos uhkaa sen tulevaisuuden satoja. Mikäli sopeutustoimiin ei ryhdytä, maailman kokonaisvehnäntuotannon odotetaan vähenevän keskimäärin kuusi prosenttia jokaista nousevaa lämpöastetta kohti. Maailmanlaajuisesti ilmaston lämpeneminen yhdellä asteella johtaa 42 miljoonan tonnin vehnäsadon vähennykseen.

Tulos selviää kansainvälisen tutkimuskonsortion tekemästä tutkimuksesta, jossa Luonnonvarakeskus on vahvasti mukana. Tulokset julkaistiin tieteellisessä Nature Climate Change -lehdessä joulukuussa.

Vehnä. Kuva: Pixabay
Menetyksiä ympäri maailman

Viljasatojen ennustetaan vähenevän suurimmassa osassa maailmaa lämpötilan nousun vuoksi. Suhteutettuna 701 miljoonan tonnin vehnäntuotantoon (2012) tämä tarkoittaa 42 miljoonan tonnin vähennystä jokaista kohonnutta lämpöastetta kohti.

– Tämä vähennys tarkoittaa siis neljännestä maailmanlaajuisesta vehnän kaupasta, joka ylsi 147 miljoonaan tonniin vuonna 2013. Lisäksi vehnäsadot tulevat todennäköisesti vähenemään enemmän kuin aiemmin on ajateltu, ja vähennyksiä on odotettavissa arvioitua aiemmin, jopa pienen lämpötilannousun jälkeen, huomauttaa Luonnonvarakeskuksen professori Reimund Rötter.

– Kun tehdään päätöksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta, on siis ensisijaisen tärkeää ymmärtää, miten eri ilmastotekijät vaikuttavat yhtäältä toisiinsa ja toisaalta ruoantuotantoon, hän jatkaa.

Vaihtelun kasvu heikentää viljan tarjonnan tasapainoa

Tutkijat testasivat 30 erilaista vehnän satomallia ja vertasivat niitä kenttäkokeisiin, joissa kasvukauden keskilämpötila vaihteli 15–26 °C välillä. Lämpötilan vaikutus sadon vähenemiseen vaihteli laajasti kenttäkokeiden olosuhteiden mukaan. Lisäksi vuosittainen vaihtelu kasvoi joillakin paikoilla; satovähennys oli suurempi lämpiminä vuosina ja pienempi viileämpinä vuosina.

– Lisääntynyt satovaihtelu on taloudellisesti kriittinen tekijä, sillä se voi heikentää alueellista ja maailmanlaajuista vehnän tarjonnan tasapainoa sekä ruokaturvaa, mikä puolestaan vahvistaa markkinoiden hintavaihtelua, kuten viime vuosina on nähty, Reimund Rötter toteaa.

Tuoreessa raportissaan Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tuo esiin, että maailman keskilämpötila voi nousta jopa 5 °C tämän vuosisadan loppuun mennessä.

– Ajoissa aloitettu ja riittävä sopeutuminen, kuten paremmin lämpöä sietävien vehnän lajikkeiden viljely voi kuitenkin vähentää huomattavasti ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, says Reimund Rötter.

Ainutlaatuinen ja alueellisesti laaja tutkimus

Luonnonvarakeskuksen agroekosysteemimallintajat Fulu Tao, Taru Palosuo ja Reimund Rötter osallistuivat yhteistutkimukseen Columbian yliopiston, NASAn ja Floridan yliopiston koordinoiman AgMip-projektin (The Agricultural Model Intercomparison and Improvement Project) kautta.

Suomalaisten lisäksi maailmanlaajuiseen tutkimukseen osallistui tutkijoita Saksasta, Ranskasta, Tanskasta, Hollannista, Espanjasta, Yhdistyneistä Kuningaskunnista, Kolumbiasta, Meksikosta, Intiasta, Kiinasta, Australiasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.

Ainutlaatuisessa tutkimusjärjestelyssä tutkijat vertasivat vehnän kasvua simuloivien mallien tuloksia kokeellisiin tuloksiin, joissa oli mukana niin keinolämmityskokeita kuin kenttäkokeita useilla kasvupaikoilla. Tutkimuksen tulokset esitellään artikkelissa “Rising temperatures reduce global wheat production”, S. Asseng et al., Nature Climate Change, julkaistu verkossa 22. joulukuuta 2014. DOI: 10.1038/NCLIMATE2470.

Paraikaa on meneillään myös samaan tutkimukseen liittyvä, mutta yksityiskohtaisempi Euroopan laajuinen tutkimus vehnän ja muiden viljojen sopeutumismahdollisuuksista. Työtä vetää MACSUR-tietokeskittymä (Modelling European agriculture with climate change for food security).

Lähde: Luonnonvarakeskus

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti