Liman ilmastokokouksesta sopimusluonnos Pariisiin ja kohtuullisesti rakennusaineita matkan varrelle


Yli vuorokauden yliajalle venynyt Liman ilmastokokous päättyi sunnuntai-aamulla Suomen aikaa helpottuneisiin tunnelmiin. Kovan väännön päätteeksi Limassa onnistuttiin selventämään prosessia kohti Pariisin ilmastokokousta ja saatiin aikaiseksi hahmotelma aineksista uudeksi ilmastosopimukseksi, joka on määrä solmia Pariisissa ensi vuoden joulukuussa. Limasta syntynyt päätös nimettiin Lima Call for Climate Actioniksi.

"Lopputulos on heikompi kuin toivoimme, mutta silti paljon parempi kuin ei mitään. Kaikki joutuivat tekemään kompromisseja. Emme saaneet parhaita mahdollisia askelmerkkejä kohti Pariisia, mutta olemme yhä raiteella kohti päätavoitetta eli uutta ilmastosopimusta vuoden 2015 lopulla. Uusi, kattava ilmastosopimus tarvitaan, tätä yksikään osapuoli ei missään vaiheessa ole kyseenalaistanut. Yhteinen tahto luo myös toivoa siitä, että tie löytyy", ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

COP20 Lima. Kuva: flickr / MINAMPERÚ
Liman kokouksen päämääränä oli saada kokoon lähtöpiste ensi vuodelle: luoda yleiskuva ja kirjata eri osapuolten ilmastosopimukseen ajamat vaihtoehdot. Vaihtoehtojen pohjalta pyritään muodosta­maan kompromissi vuoden 2015 kuluessa ja viimeistään Pariisissa.

Kansallisten panosten määrittelystä ja arvioinnista apua Pariisiin

Uutta ilmastosopimusta pyritään rakentamaan maiden omista lähtökohdista käsin. Kunkin maan on sovittu tuovan itse määrittelemät panoksensa pöytään uuden sopimuksen pohjaksi ensi vuoden maaliskuuhun mennessä tai hyvissä ajoin ennen Pariisin kokousta. Limassa suurimmat näkemyserot koskivat sitä, mitä nämä panokset voivat pitää sisällään, kuinka yksityiskohtaisia tietoja niistä on kerrottava ja miten panosten riittävyyttä arvioidaan maaliskuun ja Pariisin kokouksen välillä.

"Panosten määrittelystä ja arvioinnista tehdyt päätökset ovat löyhempiä kuin mitä tavoittelimme. Lista niistä tiedoista, joita panoksista on etukäteen annettava, on hyvin yleisluontoinen. Se on kuitenkin parannus tilanteeseen, jossa panoksista annettavista tiedoista ei ole ohjeistettu mitään", pääneuvottelija Harri Laurikka toteaa.

Osapuolten on ilmoitettava ensi vuoden alkupuolella vähintään päästövähennystavoitteensa ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät sitoumuksensa. Lisäksi maat voivat tehdä sitoumuksia rahoituksesta kehitysmaiden ilmastotoimiin. Panosten täytyy olla osapuolten nykyisiä sitoumuksia kunnianhimoisempia, mikä oli tärkeää muun muassa EU:lle ja Suomelle.

"EU:n tavoite Liman kokoukseen oli saada kansallisiin panoksiin päästövähennykset ja niiden ymmärtämiseen vaadittavat riittävät tiedot. Lopputulos ei nyt ole valitettavasti velvoittava. Vapaaehtoisesti panoksiin voidaan liittää myös sopeutumistoimia ja päätöksessä linjataan, että Pariisin sopimuksessa sopeutumistoimia vahvistetaan", pääneuvottelija Harri Laurikka sanoo.

Vahinkoihin ja menetyksiin liittyvä työ lähtee käyntiin

Yksi kokouksen merkittävistä päätöksistä oli työn käynnistäminen ilmastonmuutoksesta aiheutuvien vahinkojen ja menetysten käsittelemiseksi. Viime vuonna Varsovan ilmastokokouksessa perustettu mekanismi lisää tietoa nopeista ja hitaista tuhoista sekä tukee kehitysmaita niiden selvittäessä, kuinka riskeihin voidaan varautua ja tuhoista toipua.

Limassa tehtiin päätös komitean kaksivuotisesta työohjelmasta. Työohjelman valmistelussa puheenjohtajana on ollut Matti Nummelin ulkoasiainministeriöstä. Päätösten myötä mekanismi voi vuoden alusta aloittaa toimintansa. Työohjelma perustuu yhteistyöhön vakuutuslaitosten ja katastrofiorganisaatioiden kanssa ja mukana on kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi kulttuuriperinnön häviämiseen, muuttoliikkeeseen, haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten sosiaaliturvaan sekä taloudellisiin instrumentteihin kuten vakuutuksiin.

Kokouksen ensimmäisellä viikolla tehtiin myös päätös työohjelmasta, joka tulee jatkossa ohjaamaan neuvottelujen tasa-arvotyötä. Suomi on korostanut neuvotteluissa sukupuolinäkökulman tärkeyttä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Suomi on myös tukenut kehitysmaiden naisten pääsyä mukaan neuvottelupöytiin.

Ennen Pariisin joulukuista osapuolikokousta järjestetään neuvottelukokouksia virkamiestasolla helmikuussa ja kesäkuussa sekä mahdollisesti vielä syksyllä.

Lähde: YM

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti