Etelämantereella työskentelee ennätysmäärä suomalaisia tutkijoita

1. joulukuuta vietetään kansainvälistä Etelämannerpäivää. Ensimmäisestä suomalaisesta tutkimusmatkasta tulee kuluneeksi 25 vuotta.

Joulukuun 1. päivä vietetään kansainvälistä Etelämannerpäivää. Päivä juhlistaa 1.12.1959 allekirjoitettua Etelämannersopimusta, jossa 12 kansakuntaa sopi Etelämantereen yhteisestä käytöstä vain rauhanomaisiin tarkoituksiin koko ihmiskunnan hyväksi. Yksi osa tätä toimintaa on Etelämantereella tehtävä tutkimus.
Aboa Station, Antartica. Kuva: Polarforskningssekretariatet / Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)
25 vuotta sitten ensimmäinen suomalainen tutkimusretkikunta lähti samana vuonna valmistuneella R/V Arandalla Etelämantereelle. Matkan johtajana toiminut Merentutkimuslaitoksen entinen ylijohtaja Pentti Mälkki kertoo, että enemmistölle matka oli ensimmäinen, joten tuntemattomat olot ja oman tutkimusohjelman toteuttamisen mahdollisuudet jännittivät. "Samalla kaikkeen – myös pahimpaan - piti varautua, koska apua ei olisi helposti saatavissa. Toisaalta kahden vuoden valmistelu antoi luottamusta ja uusia kokemuksia odotettiin innokkaasti", Mälkki muistelee.

"Ajat ovat tästä muuttuneet, mutta edelleen Etelämanner on hyvin eristyksissä muusta maailmasta ja retkikuntien valmisteluissa korostuu turvallisuudesta huolehtiminen. Tämä tutkimuskausi on monella tavalla poikkeuksellinen, sillä lähikuukausina Etelämantereella työskentelee ennätysmäärä suomalaisia tutkijoita. Suomen Aboa- tutkimusaseman lisäksi tutkijoita työskentelee mm. Saksan, Norjan ja Argentiinan tutkimusasemilla sekä Etelä-Afrikkalaisella tutkimusaluksella", kertoo Ilmatieteen laitoksen Etelämanner-logistiikan päällikkö Mika Kalakoski.  Tällä kaudella tutkitaan Etelämantereen jäätikköjärviä, meteorologiaa, lunta ja pienhiukkasia sekä Antarktiksen jään paksuuden vaihtelua ja sen vaikutusta laivojen jääkuormiin. Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu palvelee tulevalla kaudella alueella toimivia aluksia ja on valmiina toimittamaan alueelta satelliittikuvia.

Etelämanner mielenkiintoinen tutkimusalue

Etelämantereen merijään laajuus ylitti tänä vuonna 20 miljoonaa neliökilometriä ensimmäistä kertaa sitten satelliittimittausten aloittamisen, mikä on herättänyt keskustelua ilmastonmuutoksen etenemisestä. "Etelämantereen jääpeitteen lisääntyminen johtunee pikemminkin vuosikymmenien aikaskaalassa esiintyvästä ilmaston vaihtelusta kuin ilmastonmuutoksesta. Viimeaikoina vallinneet voimakkaat tuulet ovat ajaneet merijäätä aikaisempaa laajemmalle alueelle. Sen lisäksi mannerjäähyllyjen sulamisesta aiheutunut merenpinnan suolaisuuden vähentyminen on suosinut merijään kasvua", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma.

Vihman mukaan Etelämantereen jäätä, ilmakehää ja muita ilmiöitä tutkimalla pystytään selvittämään ilmastonmuutoksen mekanismia. "Tutkimusten avulla pyritään myös parantamaan ennusteita siitä, miten ilmasto tulee jatkossa muuttumaan. Ilmastomallien mukaan lämpötilojen odotetaan Etelämantereella nousevan vuoteen 2100 mennessä 1–4 asteella. Muutos on vain noin puolet siitä mitä ennustetaan pohjoisille napa-alueille.  Yksi suuri ilmastonmuutokseen liittyvä kysymysmerkki on Etelämantereen länsiosan jäätikön mahdollinen kiihtyvä lohkeilu, jolla voi olla suuri merkitys merenpinnan nousuun koko maapallolla", Vihma toteaa.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti