Suomi suuröljyonnettomuuden sattuessa voimaton - vapaaehtoiset ratkaisevassa asemassa

Suomenlahteen kohdistuvista uhista suurin on mittava öljykatastrofi – jopa 30 000 tonnin päästöt ovat mahdollisia. Ilman vapaaehtoisjoukkoja Suomi olisi suuröljyonnettomuuden edessä voimaton. Öljyturmavalmiutta vahvistetaan nyt hankkeella, jossa luonto- ja pelastusalan vapaaehtoisista koulutetaan viranomaisvoimin osaavaa öljyntorjuntajoukkoa. 


Suomenlahti on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Kesäaikaan liikenteessä voi olla yli 500 kauppa-alusta, joista useat kymmenet ovat öljytankkereita. Myös öljynkuljetusmäärät ovat olleet huomattavassa kasvussa – ensi vuoden aikana Suomenlahdella arvioidaan kuljetettavan jopa 250 miljoonaa tonnia öljyä.

– Suuröljyonnettomuuden uhka on todellinen. Esimerkiksi öljytankkerin lastivuoto voisi aiheuttaa kymmenien tuhansien tonnien öljypäästön mereen. Suomenlahdella öljy leviäisi nopeasti rannikoille vahingoittaen merkittävästi koko rannikkoalueen ympäristöä. Talouden näkökulmasta öljyturma aiheuttaisi Suomelle pahimmillaan miljardien eurojen kustannukset, Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Magnus Nyström avaa potentiaalista kauhukuvaa.

Merialueillamme seilaavan öljyn määrä ja Suomen vähäiset resurssit pitkäaikaisen öljyonnettomuuden torjuntaan muodostavat huolestuttavan yhtälön. Turmatilanteessa vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot, pelastuspalvelujärjestöt ja palokunnat ovat avainasemassa öljyntorjunnassa. Öljyntorjuntaresurssivajeeseen vastataan panostamalla vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.

Vapaaehtoiset suuronnettomuudessa 

Ympäristöministeriö on mukana Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hankkeessa, joka kehittää vapaaehtoisjoukkojen öljyntorjuntavalmiutta. Erityisasiantuntija Magnus Nyström korostaa, että öljyonnettomuuden sattuessa viranomaisilla on vetovastuu, mutta Suomi ei turmatilanteessa pärjäisi ilman vapaaehtoisvoimia.

– Ensin kutsuttaisiin aluksia kotimaasta ja naapurimaista apuun, jotta öljyä saataisiin mahdollisimman paljon kiinni jo merellä. Vapaaehtoisia öljyntorjujia tarvitaan kuitenkin kipeästi viimeistään öljyn päästyä rannalle, Nyström selvittää vapaaehtoisten tärkeää roolia.

Vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen kehittäminen ja koulutus on esiarvoisen tärkeää. Myös säännölliset harjoitukset varmistavat turvallisuutta ja sujuvaa yhteistoimintaa viranomaisten kanssa.

– Jokainen auttava käsi on tärkeä, mutta öljyntorjuntakoulutus on välttämätöntä, sillä ilman oikeaa osaamista vapaaehtoiset saattavat saada turmapaikalla jopa enemmän vahinkoa kuin hyötyä aikaiseksi. Olemme iloksemme huomanneet, että moni vapaaehtoinen on erittäin kiinnostunut kouluttautumaan öljyntorjuntajoukkoihin, Nyström kertoo.

Konkreettista luonnonsuojelutyötä

Suomalaiset ovat ahkeria vapaaehtoisia. Tällä hetkellä auttamisvalmiudessa on yli 30 000 henkeä. Vapaaehtoisten merkitys on konkretisoitunut hiljattain myös tositilanteessa: tämän vuoden toukokuussa tapahtuneesta Rautaruukin Raahen öljyvuodosta ei olisi selvitty ilman vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja.

Raahen öljyonnettomuus oli verrattain pieni, mutta silti vapaaehtoiset tekivät noin tuhat henkilötyötuntia suojellessaan ympäristöä ja torjuessaan öljyn aiheuttamia vahinkoja. Torjuntajoukkojen apu on käytännön luonnonsuojelutyötä, jonka merkitys korostuu vuosi vuodelta öljyliikenteen lisääntyessä.

– Suomenlahdella Raahen tapausta vastaavassa tai vakavammassa turmassa vapaaehtoisjoukkojen työ olisi täysin korvaamatonta rannikon luonnon ja sen eliöstön pelastamisessa, erityisasiantuntija Nyström summaa.

Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hankkeessa laaditaan selkeä toimintamalli, jonka avulla viranomaiset pystyvät entistä paremmin jakamaan tehtävät ja ohjeistamaan vapaaehtoiset toimimaan öljyntorjuntatehtävissä. Hankkeella vahvistetaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä sekä toipumista onnettomuuksista. Hanke päättyy vuoden 2015 lopussa.

Hankkeessa ovat mukana järjestöjä ja viranomaisia: Suomen WWF, Suomen Punainen Risti, Suomen Meripelastusseura, Suomen Lentopelastusseura, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Etelä-Savon pelastuslaitos, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeen rahoittaa Reijo Rautauoman Säätiö ja toteuttaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

Lähde: SPEK
Kuva: Vapaaehtoinen öljyntorjuja. © WWF: Antti Haavisto

0 kommenttia:

Lähetä kommentti