Luonnon monimuotoisuuden osapuolikokous käyntiin Etelä-Koreassa

Etelä-Korean Pyeongchangissa on tänään käynnistynyt kahdestoista biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous(COP 12). Kokous on tärkeä, sillä pian ollaan puolivälissä vuosikymmentä, jonka kuluessa maapallon luonnon köyhtyminen pitää saada pysäytettyä. Tavoitevuosi on 2020.  Asiasta sovittiin vuoden 2010 osapuolikokouksessa Japanissa.

Luonnon tilasta kertova raportti Global Biodiversity Outlook julkistetaan heti kaksiviikkoisen kokouksen alkumetreillä. Uunituore tieto luonnossa tapahtuneista muutoksista ja myös onnistuneista toimista luonnon turvaamisessa on arvokasta, kun yhteisiä suuntaviivoja haetaan.

Raha strategisena työkaluna

Intian osapuolikokouksessa sovittiin kaksi vuotta sitten, että maat kaksinkertaistavat kansainvälisen luonnon monimuotoisuuden rahoituksen vuoteen 2015 mennessä. Etelä-Koreassa katsotaan, miten asiassa on edistytty.

Rahoituksen yksityiskohdista on tarkoitus sopia sitovasti. Kuitenkin vain kolmasosa maailman maista on raportoinut sovitusti monimuotoisen luonnon turvaamiseen käyttämistään kansallisista ja kansainvälisistä rahoista, joiden pohjalta päätöksiä tehdään.

Keskeinen työkalu luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä ovat kansalliset luonnon monimuotoisuusstrategiat, joiden päivityksestä sovittiin yhdessä neljä vuotta sitten. Suomi uudisti kansallisen strategiansa keväällä 2013.  Suomi haluaakin Etelä-Koreassa omalla esimerkillään kannustaa ja samalla patistella muita maita tekemään omat strategiansa valmiiksi.

Tarkoitus on, että jatkossa kansallisiin strategioihin sisältyy myös rahoitussuunnitelma, jotta niiden toimeenpanoon saadaan ryhtiä.  Euroopan unionin tasolla tällaista priorisointia on jo tehty.

Merialueet ja luonnonvarat

Kokouksessa on tarkoitus nimetä uusia ekologisesti tai biologisesti tärkeitä merialueita, joista ensimmäiset nimettiin kaksi vuotta sitten. Nimeäminen vaikuttaa alueiden luonnonvarojen hyödyntämiseen, kuten öljyn ja maakaasun poraamiseen sen jälkeen, kun alueita koskevat lainsäädännölliset tai sopimusoikeudelliset toimet tulevat voimaan.

Suomi pitää erityisen tärkeänä, että tällä kertaa myös arktisella jääalueella sijaitsevia merialueita nimetään. Suomi järjesti asiasta valmistelukokouksen viime keväänä. Vaikein keskustelu kiertyy sen ympärille, kenellä on toimivalta edistää merialueita koskevaa suojelua sen jälkeen, kun ne on nimetty.  Neuvotteluista odotetaan vaikeita Välimerellä , Lounais-Atlantilla ja arktisilla alueilla sijaitsevien alueiden osalta.

Myös juhlan aihetta luvassa!

Kaksiviikkoisen kokouksen aikana päästään juhlimaan geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan voimaantuloa. Neljä vuotta sitten syntynyt pöytäkirja astuu voimaan, kun 50 maata on ratifioinut sen, ja kokoukseen mennessä maita on kaikkiaan 53. Suomessa ratifiointi on vielä kesken.

Suomi mukana oheistapahtumissa

Suomi on mukana kahdessa oheistapahtumassa. Keskiviikkona 15.10. kerrotaan rajat ylittävästä luonnonsuojeluyhteistyöstä vihreällä vyöhykkeellä. Suomi esittelee tilaisuudessa Fennoskandian vihreää vyöhykettä, jonka luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta se on vastuussa yhdessä Venäjän ja Norjan kanssa.

Torstaina 16.10. Suomen ympäristökeskus, Barentsin euroarktinen neuvosto ja Arktinen neuvosto järjestävät tilaisuuden "Luonnolla ei ole rajoja", jossa keskustellaan pohjoisten alueiden luonnonsuojeluyhteistyöstä. Arktisella ja Barentsin alueella on säilynyt laajojakin luonnontilaisen kaltaisia alueita, joita uhkaa luonnonvarojen kiihtyvä käyttö ja ilmastonmuutos.
Lähde: YM

0 kommenttia:

Lähetä kommentti