Suomen kaupunkiseudut laajentuneet metsäalueille 2000-luvulla

Suomen kaupunkiseutujen rakennettu alue on viime vuosikymmenellä laajentunut pääosin kaupunkeja ympäröiville metsäalueille. Tämä selviää Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta julkaisusta, jossa on ensimmäistä kertaa selvitetty valtakunnallisesti, minkä maankäytön alueelle kaupungit ovat kasvaneet. Raportissa tarkastellaan Suomen 34 suurimman kaupunkiseudun rakennetun alueen muutoksia vuosina 2000-2012.


Rakennettujen alueiden kasvu on ollut voimakkaampaa kuin väestönkasvu, jos suurimpia kaupunkiseutuja ei lasketa mukaan. "Rakennettu alue on asumisväljyyden kasvun takia laajentunut jopa seuduilla, joissa väestö on vähentynyt", SYKEn tutkija Maija Tiitu kertoo. "Rakennetun pinta-alan kasvuun vaikuttaa myös kuntien maapolitiikka ja kaavoitus, joita ei kuitenkaan tässä yhteydessä tutkittu."

Vuosina 2000-2012 rakennetuista asuin-, teollisuus- ja palvelualueista lähes 70 prosenttia sijoittui entisille metsäalueille, 21 prosenttia maatalousmaille ja 9 prosenttia aiemmin rakennetuille alueille. Eri kaupunkiseutujen välillä on jonkin verran eroja, jotka liittyvät muun muassa niiden sijaintiin ja luonnonolosuhteisiin.

"Länsirannikon muita seutuja maatalousmaavaltaisemmilla kaupunkiseuduilla, kuten Porissa ja Forssassa, maatalousmaiden muuttuminen rakennetuiksi oli yleisempää kuin metsävaltaisemmilla seuduilla", Tiitu selventää.

Suomen kaupunkiseuduilla vuosina 2000-2012 rakennettujen asuin-, teollisuus- ja palvelualueiden sijoittuminen eri maankäyttöluokkiin 


Euroopassa kaupungit kasvavat yleensä maatalousmaille

Kansainvälisten vertailujen mukaan monet eurooppalaiset kaupungit ovat laajentuneet kaupunkialueiden välisille maatalousmaille, kun Helsingissä kasvu on suuntautunut peltoja enemmän metsiin. Tutkimusraportti kertoo nyt, että sama koskee myös Suomen pienempiä kaupunkiseutuja.

"Tähän vaikuttaa se, että Suomi on harvaan asuttu maa, jossa kaupungit sijaitsevat etäällä toisistaan, jolloin niiden välissä sijaitsee viljelysmaiden lisäksi paljon metsiä ja muita rakentamattomia alueita", Tiitu kertoo "Tilanne on toinen tiheään rakennetussa Länsi-Euroopassa, jossa kilpailu maa-alasta johtaa osaltaan rakentamiseen maatalousmaille."

Helsingissä ja Tampereella suuri osa asuntorakentamisesta sijoittui rakennettujen alueiden yhteyteen

Tutkimuksessa selvitettiin erikseen asuinrakentamisen sijoittumista suhteessa yhdyskuntarakenteeseen ja eri maankäytön alueille. Suurimmilla kaupunkiseuduilla, Helsingissä ja Tampereella, merkittävä osa vuosina 2000-2012 rakennetusta asuinrakennusten kerrosalasta sijoittui jo rakennettujen alueiden yhteyteen, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Sen sijaan monilla keskisuurilla ja pienillä seuduilla suuri osa uusien asuinrakennusten kerrosalasta rakennettiin kaupungin reuna-alueiden ennestään rakentamattomille alueille.

Tutkimus perustuu monipuolisiin aineistoihin

Rakennetun alueen laajenemista vuosina 2000-2012 käsittelevässä tutkimuksessa hyödynnettiin Corine Land Cover (CLC) -maanpeiteaineistoa ja erilaisia yhdyskuntarakennetta kuvaavia paikkatietoaineistoja. Niistä tärkein on yhdyskuntarakenteen vyöhykejako, jonka avulla kaupunkeja voidaan hahmottaa liikkumismahdollisuuksien ja alueiden rakenteellisten piirteiden mukaan jäsentyvinä jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeinä. Raportissa myös arvioidaan näiden lähtöaineistojen soveltuvuutta rakennetun alueen laajenemisen seurantaan.

Raportti tuotettiin ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisrahoitteisessa hankkeessa. Se on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen raportteja -sarjassa. Siihen liittyy myös kaupunkiseutukohtainen sähköinen kartasto.

Raportti

Rakennetun alueen laajeneminen Suomen kaupunkiseuduilla - Kehitys vuosina 2000-2012. »»

Sähköinen kartasto

Raportin liitemateriaali, sähköinen kartasto, löytyy ymparisto.fi-palvelusta »»

Lähde: SYKE

0 kommenttia:

Lähetä kommentti