Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat myös Suomea

YK:n alainen työryhmä antoi kesällä ehdotuksensa 17 kestävän kehityksen tavoitteesta, joista tullaan sopimaan vuoden kuluttua osana vuoden 2015 jälkeistä ns. Post-2015-kehitysagendaa. Tavoitteet tähtäävät samanaikaisesti inhimilliseen sosiaaliseen kehitykseen, globaaliin oikeudenmukaisuuteen, ympäristön hyvinvointiin ja sekä kestävään talouskasvuun. Kestävän kehityksen tavoitteiden laatimisesta sovittiin YK:n kestävän kehityksen Rio+20-kokouksessa Rio de Janeirossa 2012.

YK:n vuosituhattavoitteiden määräaika päättyy ensi vuonna. Vuosituhattavoitteet ovat onnistuneet esimerkiksi tartuntatautien nujertamisessa ja tyttöjen peruskoulutuksessa, mutta äärimmäisessä köyhyydessä elää edelleen yli miljardi ihmistä ja vielä suurempi määrä on ilman riittävää toimeentuloa, sähköä ja ruokaa. Uusia tavoitteita laadittaessa kiinnitetään enemmän huomiota kehityksen laatuun ja hyvinvoinnin jakautumiseen tasa-arvoisemmin maiden sisällä. Toisin kuin vuosituhattavoitteet, kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita, myös Suomea.

"Vaurauden lisääntyminen on tapahtunut monelta osin ympäristön kannalta kestämättömästi. Luonnon köyhtymisellä on vakavat ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Luonnon tasapainon järkkyminen ja maapallon kriittisten kynnysarvojen ylittyminen on uhka myös ihmisten hyvinvoinnille. Tämä näkyy jo ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen kautta", painottaa ympäristöministeri Ville Niinistö.

YK:n työryhmä ehdottaa uusiksi kestävän kehityksen tavoitteiksi esimerkiksi eriarvoisuuden vähentämistä, kestävien kulutus- ja tuotantotapojen varmistamista ja rauhanomaisen yhteiskuntakehityksen tukemista. Lähtökohtana on, että tavoitteiden toteuttamisesta ottavat vastuuta kaikki maat omien voimavarojensa mukaisesti. Valtiokeskeinen toiminta ei kuitenkaan enää riitä, vaan yksityisellä sektorilla ja kansalaisilla on toimeenpanossa tärkeä rooli.

Suomi on korostanut neljää läpileikkaavaa periaatetta: universaalisuus, ihmisoikeusperustaisuus, eriarvoisuuksien vähentäminen ja luonnon kantokyvyn turvaaminen.

"Tällä hetkellä köyhyys keskittyy yhä enemmän hauraimpiin ja konfliktimaihin. Hauraiden maiden tukeminen sekä tulonjaon ja eriarvoisuuden kysymykset ovat meille tärkeitä painopisteitä. Kun valtio ei hoida velvollisuuksiaan, jää ääriaineksille tilaa toimia. Valtion instituutioiden pettäessä etenkin naiset, lapset ja nuoret jäävät usein vaara-alueelle", kertoo kehitysministeri Pekka Haavisto.

Kun syksyllä 2015 YK:ssa tullaan hyväksymään tavoitteet ja toimintaohjelma seuraavalle 15 vuodelle, se tulee olemaan kaikkein keskeisin globaalia kehitystä ohjaava päätös. "Sen valmistelussa myös Suomen on oltava aktiivisesti mukana", ministeri Haavisto toteaa.

Suomen suurimmat haasteet globaalin kestävän kehityksen näkökulmasta löytyvät ympäristö- ja ilmastokysymyksissä ja materiaalisessa kulutuksessa. "Suomalaisen ekologisesta jäljestä kaksi kolmasosaa on hiilijalanjälkeä, joka kuormittaa juuri globaalia ympäristöä. Sen pienentäminen on lähivuosikymmenien ehdoton prioriteetti.  Kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edistäminen ja käyttöönotto on välttämätöntä kaikkialla, myös Suomessa", painottaa ministeri Niinistö.

Ympäristöministeriön, ulkoasiainministeriön ja Suomen kestävän kehityksen toimikunta järjestivät torstaina Finlandiatalolla keskustelutilaisuuden globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista ja tulevasta Post-2015 kehitysagendasta. Tilaisuudessa puhuivat myös mm. YK:n pääsihteerin kestävän kehityksen erityislähettiläs Amina J. Mohammed sekä YK:n ruokaohjelman WFP:n pääjohtaja Ertharin Cousin. Suomen näkemyksiä valmistellaan tulevan vuoden aikana ulkoasiainministeriön vetämässä laaja-alaisessa Post-2015-valmisteluryhmässä.

Lähde: YM

0 kommenttia:

Lähetä kommentti