Uusi selvitys: Kansallispuisto- ja eräretket kampittavat stressin

Elinvoimaisuus ja onnellisuus kohenevat retkillä Suomen kansallispuistoihin ja muihin laadukkaisiin luontokohteisiin, osoittaa Metsähallituksen tänään julkaistu selvitys. Kävijöiden kokemia luontoilun psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä vaikutuksia ei ole ennen tutkittu Suomessa näin laajasti. Erityisesti ruuhkavuosi-ikäisten, naisten ja lasten hyvinvointi kasvaa luonnossa. Retkeilijä kokee saavansa yhdestä vierailusta kansallispuistoon hyvinvointia keskimäärin 208 euron arvosta.

Kurjenrahkan kansallispuisto / pitkospuut Savojärven rantamaisemassa
Metsähallituksen tuoreen selvityksen mukaan retki kansallispuistoon rauhoittaa mieltä, torjuu alakuloa ja stressiä ja saa unohtamaan arjen murheet. Koetut terveyshyödyt ovat merkittävämpiä luonnon helmassa yöpyjillä verrattuna päiväretkeilijöihin, ja kansallispuistoon kauempaa matkaavat kokevat fyysisen hyvinvointinsa lisääntyvän enemmän kuin lähialueilta tulevat kävijät. Porukalla kulkevien sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy ja ystävyyssuhteet lujittuvat. Retkeilijät nauttivat myös fyysisesti: esimerkiksi puhdas ilma ja hiljaisuus tekevät hyvää keholle.

Selvitys osoittaa kansallispuistot merkittäviksi suomalaisten liikuttajiksi. Kansallispuistoretkellä patikoitiin keskimäärin 15 km. Tästä voi arvioida, että Suomen kansallispuistoissa kävellään vuodessa kaikkiaan noin 34 miljoonaa kilometriä, joka vastaa noin 850 kierrosta maapallon ympäri.

Selvityksen perusteella myös kalastus- tai metsästysretkellä kannattaa viipyä rauhassa. Eränkävijät kokevat hyvinvointinsa lisääntyvän sitä enemmän mitä pidempään retki kestää. Ihanneretki kestää viikosta kahteen. Naiset kokevat rentoutuvansa kalalla ja metsällä vielä miehiäkin enemmän. Myös iällä on merkitystä: työikäiset kokevat eräretken rentouttavan ja parantavan kuntoa enemmän kuin eläkeläiset.

Kaikkien Suomen kansallispuistoissa vuonna 2013 vierailleiden henkilöiden kokemien terveysvaikutusten itsemääritellyksi rahalliseksi arvoksi laskettiin selvityksessä yhteensä 226 miljoonaa euroa.

”Käynnit kansallispuistoihin ja eräharrastukset muodostavat terveydenhuollon ja kansanterveyden näkökulmasta merkittävän taloudellisen mahdollisuuden. Esimerkiksi mielenterveysongelmat, ylipaino ja vähäinen liikunta ovat merkittäviä kansanterveydellisiä haasteita, jotka aiheuttavat suuria paineita terveydenhuollon voimavaroille. Luonnon ja luonnossa liikkumisen terveysvaikutukset voivat auttaa hallitsemaan näitä kuluja ja lisätä suomalaisten onnellisuutta”, sanoo luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen Metsähallituksen luontopalveluista.

Metsähallituksen luontopalvelujen selvityksessä kansallispuistovieraiden kokemista terveysvaikutuksista ja niiden taloudellisesta arvottamisesta olivat mukana Patvinsuon, Kurjenrahkan ja Repoveden kansallispuistot sekä Kevon luonnonpuisto. Käynnin yhteydessä vuonna 2013 tehtyyn maastokyselyyn saatiin 2052 vastausta ja vastaajille lähetettyyn laajempaan sähköpostikyselyyn 873 vastausta. Valtion alueille metsästys- tai kalastusluvan hankkineille henkilöille tehtiin vuonna 2013 verkkokysely, johon vastasi 4 653 pienriistan metsästäjää ja 1 797 virkistyskalastajaa. Tulokset analysoi Oulun Diakonissalaitos.

Lähde: Metsähallitus

0 kommenttia:

Lähetä kommentti