VTT: Jätetekstiilistä voi valmistaa jopa alkuperäistä parempaa kangasta

Jätetekstiilien liuottaminen tarjoaa mahdollisuuden palauttaa suuret määrät jätettä takaisin tekstiilituotantoon. Uusilla tehokkailla menetelmillä saadaan selluloosan molekyylit talteen, mikä on yksi mahdollisuus ratkaista lähivuosina voimaan astuvat rajoitukset kaatopaikkojen käytöstä. Samalla edistetään materiaalien tehokasta hyödyntämistä. VTT kehittää menetelmiä suurten jätetekstiilimäärien käsittelyyn.

Suomessa, kuten muuallakin EU-alueella on tehtävä päätöksiä, miten jätetekstiilit tulevaisuudessa käsitellään. EU:n vuonna 1999 asettama direktiivi sisältää asteittain voimaan tulevia määrällisiä rajoituksia kaatopaikalle sijoitettavasta biohajoavasta jätteestä. Suomen 1.1.2016 voimaan astuvat asetukset lopettavat käytännössä jätetekstiilien viemisen kaatopaikoille.

Ongelman suurimittaista ratkaisua kehitetään jo Suomessa: liuottamalla kulunutta ja likaistakin tekstiiliä voidaan saada alkuperäisenkaltaista tai jopa parempilaatuista kangasta.

”Tekstiilien uudelleenkäyttö ja mekaaniset kierrätysmenetelmät säästävät ympäristöä, mutta tekstiilimassan joukossa oleva huonokuntoinen ja likaantunut materiaali rajoittaa kierrätys­mahdollisuuksia. Uudet liuotusmenetelmät moninkertaistavat hyödyntämismahdollisuudet”, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

”Tekstiilien kierrätys säästää neitseellisiä raaka-aineita korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Toimivan kierrätyksen edellytyksenä on järjestelmä, jolla tekstiilit otetaan talteen tehokkaasti ympäristöasiat huomioiden. Kierrätys on hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Paras tulos saavutetaan, kun tekstiili- ja vaatetusteollisuus, kuluttajat ja muut sidosryhmät yhdessä rakentavat vapaaehtoisen toimivan kierrätysjärjestelmän. Olemme keränneet keskeiset toimijat yhteisen pöydän ääreen kehittämään ratkaisu Suomen tekstiilikierrätykseen”, kertoo Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

VTT kehittää menetelmiä, joilla kuluneetkin kuidut voidaan palauttaa takaisin uudenveroiseksi tekstiiliksi. Tutkijat ovat parhaillaan kehittämässä menetelmiä, joilla jätetekstiilien sisältämät selluloosamolekyylit, kuten puuvilla, irrotetaan tehokkaiden ja ympäristöystävällisten liuottimien avulla.

Rispaantuneenkin kuidun molekyylit ovat käyttökelpoisia. Kuluneen kankaan kuitukomponentit voidaan erotella ja palauttaa takaisin tekstiilituotantoon raaka-aineeksi. Lopputuloksena voi olla tuote, joka vastaa laadultaan alkuperäistä kangasta tai on jopa parempi.

VTT, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto kehittävät yhdessä uusia kierrätettyjä tekstiilikuituja Design World of Cellulose -projektissa, joka on Tekesin suuri teknologinen avaus.

Selluloosan liuottamiseen on useita menetelmiä, ja ne ovat kehittyneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksi esimerkki uusista menetelmistä on Aalto-yliopiston Ioncell-F, jossa hyödynnetään Helsingin yliopiston kassa kehitettyjä ionisia liuottimia. VTT:n rooli hankkeessa on puhdistaa tekstiilimassaa ja muokata selluloosaa liuotukseen soveltuvaksi samalla kun Aalto-yliopisto kehittää kehräysprosessia.

VTT kehittää tekstiilien kierrätys-, siistaus-, valkaisu- ja liuotusmenetelmiä. Tekstiilit syötetään kokonaisina tai satunnaisina tilkkuina prosessiin, jossa niiden väri poistetaan ja selluloosan liukoisuutta parannetaan. Tämän jälkeen selluloosa liuotetaan, poistetaan liuoksena, ja kehrätään kuiduksi. Jäljelle jäävä kuituaines on yleensä polyesteriä, joka voidaan sulattaa ja käyttää kuitujen sekä komposiittien valmistukseen.

”Hygieniatuotteiden ja teknisten tekstiilien valmistus on mahdollista aivan lähivuosina, sillä liuotus soveltuu siistauksen jälkeen myös kierrätyssellulle, jota saadaan esimerkiksi pakkausjätteestä. Vaatetekstiilien valmistus vie hieman pitempään, mutta kyse ei kuitenkaan ole tekstiiliteollisuuden kannalta suuresta muutoksesta”, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

VTT kehittää jätetekstiilien käsittelymenetelmiä yhteistyössä muun muassa Aalto-yliopiston, SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitutin ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

Lumppua on hyödynnetty tekstiilituotannossa erityisesti pula-aikoina. Sitä on kierrätetty, revitty ja karstattu uusiokäyttöön. Hauras ja usein likainenkaan kangas eivät kuitenkaan ole soveltuneet vanhoihin menetelmiin, joten materiaalin hävikki on ollut suuri.

Jätemäärät kasvavat ja huomattava osa päätyy kaatopaikoille

Suomessa vaatteita ja kodintekstiilejä kulutetaan Suomessa noin 70 000 tonnia vuodessa. Kulutuksesta ohjautuu uudelleenkäyttöön arvioiden mukaan noin 30 % ja kierrätykseen noin 14 %. (Dahlbo et al. Ympäristö ja Terveys -lehti 7:2013,44).

Pääkaupunkiseudulla tekstiili- ja vaatejätteen määrä on kasvanut 14 % vuodesta 2007 vuoteen 2012 (8.9 > 10,2 kg/asukas/vuosi). (HSY:n koostumustutkimus, 2012).

Lähde: VTT

0 kommenttia:

Lähetä kommentti