Valtioneuvosto hyväksyi esityksen ilmastolaiksi

Hallitus on tänään hyväksynyt esityksen ilmastolaiksi. Ilmastolakiin kirjattaisiin vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä. Laki toimisi ennen muuta hallituksen ja eduskunnan työkaluna päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman kustannustehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Se tehostaisi julkisen sektorin toimintaa päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa, muttei asettaisi uusia velvoitteita yrityksille tai muille toimijoille.

Kuva: Ekofokus
"Ilmastolailla Suomi tavoittelee asemaa vähähiilisen yhteiskunnan edelläkävijänä ja menestyjänä. Se yhdistää kunnianhimoisen ilmastopolitiikan talouden menestykseen ja ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen. Ilmastonmuutos ja sen hillintä muuttavat koko maailmaa ja ihmisen toimintaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Ilmastolaki parantaa Suomessa julkisen sektorin toimia fiksussa yhteiskunta-suunnittelussa, jotta Suomi pärjää samalla, kun vähennämme ilmastopäästöjä", ympäristöministeri Ville Niinistö iloitsee.

Lain keskeisiä elementtejä ovat päästövähennystavoitteen lisäksi suunnittelu- ja seurantajärjestelmä sekä valtion viranomaisten ilmastopoliittisen suunnittelun työnjaon selkeyttäminen. Laki kattaisi sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen.

"Ilmastolaki nostaa lain tasolle Suomen tulevaisuuden kannalta yhä tärkeämmän politiikka-alueen päätöksenteon. Samalla se varmistaa, että kohti vuoden 2050 päästövähennystavoitteita edetään systemaattisesti ja että ilmastopolitiikkaa valmistellaan avoimesti. Olen todella tyytyväinen, että hallitus jättää tämän perinnön Suomen tulevaisuuden turvaamisessa", ympäristöministeri Ville Niinistö korostaa.

Suunnitelmallisuutta ja avoimuutta ilmastopolitiikkaan

Eduskunnan rooli ilmastopolitiikassa vahvistuisi suunnittelujärjestelmän myötä, koska hallitus velvoitettaisiin raportoimaan säännöllisesti ilmastopolitiikan toteuttamisesta.

"Kun ilmastopolitiikka avataan demokraattisemmalle valmistelulle, myös kansalaisten osallistumismahdollisuudet paranevat. Yrityksille ennustettava ilmastopolitiikka puolestaan luo otollisen alustan vähähiilisten ratkaisujen löytämiseen päästöjen vähentämiseksi. Tutkimustiedon ja politiikan vuoropuhelun vahvistaminen on myös tärkeää", Niinistö sanoo.

Suunnittelujärjestelmän ytimessä olisivat keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmat. Pitkän aikavälin suunnitelma pitäisi sisällään keskeiset vaihtoehdot pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi, ja se hyväksyttäisiin vähintään kerran 10 vuodessa. Suomi on jo osaltaan poliittisesti sitoutunut toteuttamaan vähintään 80 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2050, mutta sen nostaminen lain tasolle varmistaa päästövähennysten suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta sekä rakentaa sillan lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin tavoitteiden yhdistämiseen kestävästi.

Keskipitkä suunnitelma koskisi toimia, joilla päästökaupan ulkopuolella - liikenteessä, asumisessa ja maataloudessa - syntyviä päästöjä voidaan vähentää. Se hyväksyttäisiin kerran vaalikaudessa, ja hallitus raportoisi eduskunnalle suunnitelman toteutumisesta vuosittain. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma sisältää riski- ja haavoittuvuustarkastelun, ja se hyväksyttäisiin vähintään kerran 10 vuodessa.

Lisäksi laissa säädettäisiin monitieteellisen asiantuntijaelimen, ilmastopaneelin, tehtävistä ilmastopolitiikan suunnittelun tukena.

Ilmastolain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2015.
Lähde: YM

0 kommenttia:

Lähetä kommentti