Turpeen pitkän aikavälin ilmastovaikutukset hiiltä pienemmät

Ruotsin ympäristöinstituutti IVL:n tuottama tutkimusraportti kokosi yhteen turpeen ilmastovaikutuksista tehdyt elinkaaritutkimukset. Vaikka tulokset vaihtelevat, tutkimukset osoittavat, että turve on ilmastolle selvästi hiiltä parempi vaihtoehto. 

Kun polttoaineiden ilmastovaikutusten vertailussa on aiemmin keskitytty lähinnä mittamaan päästöjä voimalaitoksen piipusta, perustuu IVL:n uusi tutkimusraportti niin sanottuun elinkaarimittaukseen.

Tutkimusta varten ei ole tuotettu uutta dataa, vaan siinä vertaillaan jo olemassa olevien tutkimusten tuloksia. Raportissa on käytetty laajan mittausdatan lisäksi viittä eri elinkaarianalyysia.

Elinkaarimittauksessa polttoaineen ilmastovaikutukset asetetaan sadan vuoden aikajanalle ja huomioon otetaan polttoaineen päästöt myös sen tuotantovaiheessa. Turpeen elinkaarta tarkastellessa mukaan on otettu myös turvesuon jälkikäytöstä syntyvä hiilinielu, joka osaltaan pienentää turvetuotannon ilmastovaikutuksia.

Epävarmuuksista huolimatta tulos selvä

Elinkaarimittaukset ovat osaltaan epävarmoja, sillä ne vaativat olettamusten tekoa elinkaaren eri vaiheissa. Turpeentuotannon epävarmuudet liittyvät valittuihin suotyyppeihin, turpeen nostoon käytettävään aikaan, suon pohjalle jäävän turpeen määrään ja jälkikäyttövaihtoehtoihin.

Lisäksi sadan vuoden tarkasteluaikaa on kritisoitu liian pitkäksi.

– Sata vuotta on tulevien sukupolvien näkökulmasta vielä aivan järkevä tarkasteluaika. Fossiiliset polttoaineet jäävät käytännössä ikuisiksi ajoiksi ilmakehään, kun taas turpeen ilmastovaikutukset vähenevät merkittävästi sadan vuoden aikana, sanoo Biodiili Oy:n toimitusjohtaja Kari Mutka.

Energiantuotannon ilmastovaikutuksia mitataan säteilypakotteella. Vaikka tulokset vaihtelevat tutkimusten välillä, on vertailututkimuksen johtopäätös selvä.
– Metsäojitetun suon turpeen ilmastovaikutus on vain 65 prosenttia hiilen vastaavasta, kun taas turvepellosta saatu turve jättää ympäristöön vain reilun puolet hiilen ilmastovaikutuksesta.

Halpa hinta ja epäonnistunut EU:n päästökauppa ohjaavat energiapolitiikkaa

Tutkimustuloksista huolimatta hiiltä suositaan kotimaan energiapolitiikassa turpeen kustannuksella. Taustalla on hiilen halpa hinta ja EU:n epäonnistunut päästökauppa, joka ei ole onnistunut suitsimaan ilmastolle haitallisen hiilen käyttöä energianlähteenä.

– Liuskekaasun talteenoton ja käytön mahdollistava teknologia käänsi Pohjois-Amerikan energiamarkkinat päälaelleen. Yhdysvalloissa siirryttiin maakaasuun ja siitä seurasi kivihiilen hinnan maailmanlaajuinen romahdus, toimitusjohtaja Kari Mutka Biodiili Oy:stä täsmentää.

Hiilen päästöoikeuden hintalappu on niin vaatimaton, ettei sillä ole vaikutusta hiilen käyttöön energianlähteenä.

Samaan aikaan turvetuotannon potentiaali jää käyttämättä. Jo pelkästään Vaasan ja Oulun ympäristössä turvetuotantokäyttöön soveltuvaa, runsaasti hiilidioksidia päästävää ojitettua suota on noin 200 000 hehtaaria.

– Samalla Suomen oma energiapolitiikka on aiheuttanut sen, että sekä puu että turve ovat kilpailukyvyttömiä kivihiiltä vastaan.

Tutkimus: IVL »» Swedish Environmental Research Institute. Report August 2013. Jonas Höglund and Fredrik Martinsson.
Piirrosvideossa on havainnollistettu suon vs hiilen käytön ympäristöystävällisyyttä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti