Sademetsät

Sademetsä on kasvillisuustyyppi, jota esiintyy runsassateisilla lauhkealta vyöhykkeeltä tropiikkiin. Sademäärä on suuri keskimäärin 2000 millimetriä vuodessa. Joissakin trooppisissa metsissä sademäärä vaihtelee kausittain, kuten Kaakkois-Aasiassa, missä monsuuni tuo äkillisiä runsaita sateita. Etelä-Amerikan itäosien metsien tapaan osa trooppisista metsistä on kuivia.

Trooppisissa metsissä kasvu on usein nopeaa ja rehevää, ja niiden monimutkainen rakenne tarjoaa ekologisen lokeron lukuisille eläimille ja kasveille. Sademetsät jakautuvat moniin kasvillisuustyyppeihin: Trooppinen sademetsä, Subtrooppinen sademetsä, Lauhkean vyöhykkeen sademetsä, Vuoristosademetsä.

Sademetsä Uudessa-Seelannissa Kuva: Wikimedia Commons (CC BY 3.0


Sademetsät ovat ylivoimaisesti maailman monimuotoisimpia ekosysteemejä. Vaikka sademetsät peittävät vain 5-6 % mantereiden pinta-alasta, silti niissä elää yli puolet kaikista maapallon kasveista ja eläimista. Sademetsiä hävitetään kovalla vauhdilla, niinpä vuosittain sademetsiä tuhoutuu n. 150 000 km², kooltaan se vastaa lähes puolta Suomen pinta-alasta. Sademetsien tuhoaminen hävittää luonnon monimuotoisuutta ja aiheuttaa ihmisoikeusloukkauksia.

Trooppiset sademetsät sitovat ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia, joten niiden raivaus ja hakkuut kiihdyttävät ilmastonlämpenemistä.  Hakkuut aiheuttavat maaperän eroosiota, pilaa jokien vedenlaadun ja kalakannat. Teollisten arvopuiden hävittäminen - joissa eläimille on elintärkeitä hedelmäpuita - romahduttaa eläinkannat nopeasti ravinnon puutteeseen.

Sademetsiä kutsutaan usein "maapallon keuhkoiksi". Tosiasiassa näin ei kuitenkaan ole, sillä sademetsät kuluttavat suurimman osan tuottamastaan hapesta, mahdollisesti jopa enemmän. Todelliset planeetan keukot ovat valtamerten levät, jotka tuottavat suurimman osan hapesta. Sademetsillä on kuitenkin ratkaiseva rooli monista maapallon luonnon kiertokuluista, kuten vaikutus maapallon ilmastoon ja sateisiin.

Metsäkato aiheuttaa lähes 20% kaikista kasvihuonepäästöistä. Mikäli Amazonian metsäkatoa ei saada kuriin, on uhkana koko Etelä-Amerikan sademäärien dramaattinen lasku. Maapallon ilmastoon vaikutukset ovat myöskin arvaamattomat.

Planeettamme sademetsäalueet 
Sademetsät. Trooppiset sademetsät on merkitty tummanvihreällä ja muut sademetsät vaaleammalla sävyllä. 
Kuva: Ville Koistinen / Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0

Sademetsät ovat keskittyneet kolmelle alueelle: neotrooppiset sademetsät käsittävät Amazonian altaan ja Väli-Amerikan, afrikkalaiset Kongojoen altaan, Länsi-Afrikan ja erillisalueena Madagaskarin itärannikon sekä indo-malesialaiset Intian länsirannikon, Assamin, Kaakkois-Aasian, Uuden-Guinean ja Queenslandin osavaltion Australiassa. Alueet eroavat toisistaan selvästi lajistoltaan, ja usein jopa suvut ja heimot vaihtelevat. Lajimäärä on suurin neotrooppisissa sademetsissä ja vähäisin Afrikan sademetsissä.

Trooppista sademetsää on 5–10 leveysasteiden välissä kaikkein kuumimmassa tropiikissa, päiväntasaajavyöhykkeessä, Afrikan keskiosissa, Brasiliassa ja Indonesiassa. Lämpötila on yleensä aina yli +18 °C, usein 22–28 °C. Sademetsässä sataa runsaasti. Suuri kosteus tekee ilmasta yleensä hiostavan kuumaa. Runsas sade johtuu trooppisista matalapaineista, joista kehittyy joskus hirmumyrskyjä hieman päiväntasaajasta sivuun. Monesti on ukkosta. Tropiikissa ukkoset ovat voimakkaampia, sateet rankempia ja rakeet suurempia.
Amazonia. Kuva: Phil P Harris. Wikimedia Commons (CC BY-SA 2.5)
Amazonian sademetsä on maailman suurin trooppinen metsäalue. Se hallitsee valtaosaa Amazonian altaasta, joka kattaa suurimman osan Brasilian pohjois-osasta ja Boliviasta selä Kolumbian ja Perun itäosat. Pinta-ala on 6 miljoonaa km².

Sademetsiä on monissa maissa, eniten niitä on näissä: 
Brasilia, Kongon demokraattinen tasavalta, Peru, Indonesia, Kolumbia, Papua Uusi Guinea, Venezuela, Bolivia, Meksiko, Suriname.

Sademetsän kerrokset

Täysikasvuinen sademetsä on monikerroksinen elinympäristö. Varsinaisessa latvuskerroksessa puiden latvukset lähes koskettavat  toisiaan. Alapuolella on epäyhtenäisempi kerros nuoria puita sekä usein tiheä kerros taimia ja aluskasvillisuutta. Ylispuiksi kutsutaan pisimpiä puita, joiden latvat työntyvät latvusten yläpuolelle.
Sademetsän kerrokset. Puiden varsilla kasvaa liaaneja ja päällyskasveja, ja kaatuneen puun aiheuttama aukko saa uudet taimet kasvamaan nopeasti. Kuva: Ville Koistinen / Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0
Latvakerros muodostaa sademetsän tiheän katon, jonka läpi pääsee vain 10–15 % auringonvalosta. Latvuskerros ulottuu useimmilla alueilla 20–40 metrin korkeuteen, Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa (ylin latvakerros) jopa 70 metrin korkeuteen. Eräät puulajit kasvavat suotuisissa olosuhteissa muihin latvuksen puihin nähden. Siten korkeammiksi muodostaen ylimmän latvakerroksen, joka saa erityisen runsaasti auringonvaloa. Latvakerroksessa elää monia lintuja, apinoita, laiskiaisia, sammakoita, liskoja, käärmeitä ja hyönteisiä – osa niistä ei poistu juuri koskaan alempiin kerroksiin. Lisäksi latvusoksilla kasvaa lukuisia epifyyttisiä kasveja, kuten kauniskukkaisia kämmekkä- ja ananaskasveja.

Keskikerros. Sademetsän keskikerroksen hämärässä kasvaa nuoria, ohutvartisia ja noin 20-metrisiä puita, jotka odottavat sopivan aukon syntymistä päästäkseen kasvamaan latvuskerroksen tasalle. Lisäksi siellä kasvaa melko harvakseltaan täysikasvuisia pensaita ja palmuja. Kerroksessa esiintyy useita lintuja, perhosia, sammakoita ja käärmeitä sekä vähäiseen valoon sopeutuneita epifyyttejä, kuten saniaisia ja sammalia. Ilma on kerroksessa seisovaa ja erittäin kosteaa.

Kenttäkerros. Vain alle yksi prosentti ylimpien latvusten saamasta valosta päätyy kenttäkerrokseen asti. Kenttäkerros on sademetsän alin kerros, johon kuuluvat aluskasvillisuus, maaperä sekä puiden juuret. Täällä viihtyvät vain hämärään sopeutuneet kasvit, etupäässä lukuisat saniaislajit. Siellä täällä kasvaa nuoria puiden taimia, jotka ovat hyvin hidaskasvuisia. Myös useita lehtivihreättömiä loiskasveja esiintyy, kuten Kaakkois-Aasian metsissä Rafflesia, joka kasvaa liaanien juuriloisena ja jonka kärpäsiä houkutteleva pahanhajuinen kukka on maailman suurin. Eräät kämmekkäkasvit puolestaan saavat ravintonsa ainoastaan mätänevistä kasvinjätteistä, kuten myös sienet, joita kerroksessa esiintyy runsaasti.
Rafflesia. Kuva: Henrik Ishihara / Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)
Trooppiset sademetsät »» (Tietopaketti sademetsistä suomenkielisenä Mongabayn sivulla)

Lääkekasvituntemus

Neljännes kaikista nykyaikaisista lääkkeistä, perustuvat trooppisiin kasveihin. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Suurin osa sademetsien kasvilajeista on edelleen tutkimatta ja voidaankin vain olettaa, että useat niistä sisältäisivät aineosia ja yhdisteitä, joita voitaisiin käyttää lääkeaineina. Yhteensä sademetsissä elää yli 30 miljoonaa kasvi- ja eläinlajia. Sademetsissä asuu myös lukuisia alkuperäiskansoja, jotka ovat täysin riippuvaisia luonnosta.

Yksi jännittävä tutkimusala trooppisissa sademetsissä on tutkia ihmisten tapoja käyttää kasveja sairauksien hoitoon. Alkuperäiskansoilla on laaja tietämys lääkekasveista ja niiden parantavasta voimasta moniin sairauksiin. Luonnosta saatavilla lääkkeillä on entistä vankempi asema ihmislääkinnässä. Kasveista on viime vuosina löydetty uusia lupaavia lääkeaineita.

Vaikuttava osa länsimaissa käytössä olevista lääkkeistä on johdettu kasveista. Esimerkiksi syöpää parantavista lääkkeistä, joilla on todettu parantavia vaikutuksia, on lähtöisin  trooppisista sademetsistä.

Alkuperäiskansojen kylän noidilla ja poppamiehillä on lääkekasvien tietämys. Erilaisin rituaalein ja metsistä keräämiensä kasvien avulla he parantavat sairaita.

Voimakkaasti vaikuttavat kasvit tulivat länsimaisen lääkinnän käyttöön vasta noin sata vuotta sitten, sen jälkeen kun niiden aktiiviset ainesosat opittiin tuntemaan ja niiden annostelu saatiin selvitetyksi.

Maapallolla arvioidaan viheriöivän noin 500 000 korkeampaa kasvilajia, joista noin 13 000 tiedetään käytetyn lääkkeenä.
Kapselit ja lääkekasvi. Kuvat: Pixabay
Lähteitä: Mongabay, tut.fi, Maapallo ISBN: 978-951-593-010-8, HY, WWF, Greenpeace, Wikipedia

Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti