Metsän hoito eri-ikäisrakenteisena kannattavinta – Uusi metsälaki antaa omistajalle enemmän valinnanvapautta

Kuutiotuottoa korostava perinteinen avohakkuumalli vai metsän hoitaminen eri-ikäisrakenteisena poimintahakkuineen? Metsänomistajan valinnan vapaus kasvoi uuden metsälain myötä. Metsien eri arvojen yhteensovittamisen mahdollisuudet ovat nyt entistä monipuolisemmat.
Metsänhoito: Kuva: © Colourbox. 
Vuoden alusta voimaan astunut uusi metsälaki antaa metsänomistajille enemmän valinnanvapautta. Metsää voi nyt hoitaa eri-ikäisrakenteisena, aiemmin hallitsevan avohakkuumallin sijaan.

– Näin radikaali muutos lakiin tuli monelle yllätyksenä. Tutkimuksen näkökulmasta muutos oli hyvin perusteltu, sillä vuosikymmeniä metsiä on hoidettu sillä perusteella, että metsästä on saatava mahdollisimman suuri kuutiotuotos, eikä metsänomistajien muille arvoille tai tavoitteille ole ollut tilaa. Uusi laki antaa enemmän väljyyttä ja valinnanvapautta, Nesslingin säätiön järjestämässä seminaarissa aiheesta puhunut metsätieteiden laitoksen professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta selventää.

Kyselyjen mukaan noin 80 prosenttia metsänomistajista on kiinnostunut kokeilemaan metsänhoitoa eri-ikäisrakenteisena. Mallissa avohakkuun sijaan metsästä poimitaan 15–20 vuoden välein sekä suurimmat että huonolaatuisimmat puut ja huolehditaan siitä, että metsä pääsee uusiutumaan itsestään.

Vaikka metsän hoitoa eri-ikäisrakenteisena on tällaisten metsien metsän kasvua kuvaavien mallien puuttumisen vuoksi tutkimaan vastavuosikymmen, tutkimustulokset osoittavat metsänhoitomallin kannattavuuden etenkin kohteissa, joissa metsän kasvu ei ole kaikkein nopeinta.

– Tässä mallissa luotetaan puiden syntymiseen luonnollisesti. Perinteisessä avohakkuumallissa joudutaan tekemään maanmuokkauksen ja istutuksen muodossa investointi, jonka suuruus on noin 1500 euroa hehtaarilta. Ei ole lainkaan selvää, että tämä raha saadaan koskaan korkoineen takaisin kiertoajan ollessa 80 vuotta. Jos metsänomistajalla on tälle pääomalle vaihtoehtoisia sijoituskohteita, joiden odotettu tuotto on kolmesta viiteen prosenttia, voi olla mielekästä hoitaa metsää ilman avohakkuita ja investointeja ja luottaa metsän luonnolliseen uusiutumiseen, Olli Tahvonen selventää.

Tutkimusten mukaan metsän hoito eri-ikäisrakenteisena soveltuu parhaiten sekametsiin ja kuusikoihin, mutta ei kaikkein rehevimmille kasvupaikoille. Kun metsämaan laatu ja tuottokyky heikkenee, silloin metsänhoidon kannattavuus eri-ikäisrakenteisena paranee. Samoin se on sitä kannattavampaa mitä pohjoisempana ollaan.

Luonnonmukaisemmin

Metsäomistajille myös metsän maisemallinen arvo on tärkeä.
– On paljon metsänomistajia, jotka eivät mielellään tee avohakkuita oman asuintalonsa ympäristössä. Malli antaa mahdollisuuden sovittaa yhteen metsätalouden taloudelliset hyödyt ympäristöhyötyihin vaikkapa maisemamielessä.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä metsänhoitomuodolla on merkitystä.
– Vaikka ekologisia tutkimuksia on häkellyttävän vähän, pohjoismaiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että monet metsässä elävät lajit menestyvät paremmin, jos metsää hoidetaan eri-ikäisrakenteisena, Tahvonen sanoo.

Metsänhoidon julkisia tukia Tahvonen ei pidä perusteltuina.
– Tuetaan siis valtion toimesta puutuotantoa, joka on taloudellista toimintaa. Miksi tuetaan sellaista toimintaa, joka on kannattavaa muutenkin? Olisi perustellumpaa siirtyä tukemaan sellaista metsänhoitoa, joka tuottaa ympäristöhyötyä tai luontoarvojen säilymistä, esimerkiksi Lapissa.

Lähde: Maj ja Tor Nesslingin säätiö

0 kommenttia:

Lähetä kommentti