Ympäristöjärjestöt: Julkinen tuki metsätaloudelle on pääosin ympäristölle haitallista

Ympäristöjärjestöt WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto arvostele-vat Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain uudistusta. Järjestöjen mukaan on ongelmallista, että julkista rahaa aiotaan käyttää jatkossakin ympäristölle haitallisiin tukiin.

Kemeraa eli kestävän metsätalouden rahoituslakia ollaan uudistamassa. Uudistusta valmistellut työryhmä on jättänyt mietintönsä maa- ja metsätalousministeri-ölle, joka valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä. Ympäristöjärjestöjen mukaan uudistuksessa on kuitenkin monia puutteita ja ongelmia.

”Kemera on tällä hetkellä suurelta osin valtion julkista tukea puuntuotannolle. Tämä on vääristynyt tilanne, eikä lakiuudistus ole tuomassa tähän rakenteelliseen ongelmaan parannusta. Metsätaloudelle osoitetun julkisen tuen tulisi pitää huolta metsän markkinattomista arvoista. Puulla on markkinoilla arvo, toisin kuin esimerkiksi luonnon monimuotoisuudella”, WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo.

Kemeraan on jäämässä monia tukimuotoja, joita myönnetään ympäristön kannalta haitallisille toimenpiteille. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kunnostusojitus, lannoitus ja metsäteiden rakentaminen. Kunnostusojituksessa vesistöpäästöt (fosfori ja typpi) ovat vähintään samaa luokkaa kuin uudisojituksessa. Lentolevityksenä tehtävän lannoituksen myötä lannoitteita huuhtoutuu vesistöihin ojien kautta. Uusien teiden rakentaminen puolestaan lisää metsien pirstoutumista, joka on hyvin haitallista luonnon monimuotoisuudelle.

Myös metsän uudistamisen tuki Lapin suojametsäalueilla saattaa olla ympäristölle haitallista. Tuki voi kannustaa hakkaamaan luonnoltaan arvokkaita vanhoja metsiä. Taimikonhoito, joka on rahoitusosuudeltaan suurin Kemeran toimenpide, voi olla niin ikään ympäristön kannalta haitallista ja köyhdyttää monimuotoisuutta, jos siinä valikoidaan jäljelle jäävää puustoa yksipuolisesti.

Sen sijaan metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista on Kemerassa tuettu, ja tullaan lakiehdotuksen mukaan tukemaan jatkossakin, ainoastaan ympäristötuella. Sen rahoitusosuus on vieläpä ollut voimakkaassa laskussa – ympäristötuki oli vuonna 2013 puolta pienempi kuin vuonna 2011.

”Viime vuonna uudistetun metsälain yhteydessä maa- ja metsätalousministeriö ei suostunut metsäluonnon tilan parantamista koskeviin uudistuksiin, vaan halusi jättää monimuotoisuuden turvaamiseen vapaaehtoisuuden varaan. Valitettavaa on, että ministeriö ei nyt halua kehittää ja edistää näitä toimenpiteitä Kemeran uudistuksessa”, Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen sanoo.

WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto esittävät, että ympäristölle haitalliset tuet poistetaan Kemerasta. Sen sijaan tukea tulisi suunnata toimenpiteille, jotka parantavat metsäluonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisen metsäluonnon tilaa. Tällaisia toimenpiteitä ovat ennallistaminen omana selkeänä kokonaisuutenaan (erityisesti lahopuun lisääminen ja korpien vesitalouden palauttaminen), eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon siirtymisvaiheen toimenpiteet ja haitallisten vieraskasvilajien torjuminen metsäympäristöissä. Lisäksi nykyisen ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden riittävästä rahoituksesta on pidettävä huoli.

Lähde: WWF Suomi

1 kommenttia:

  1. Hei,

    tervetuloa seminaariin ja jakaa saa myös vapaasti eteenpäin!

    Vastaa myös otakantaa.fi –sivustolla oleviin hankkeemme (Tampereen yliopisto ja ympäristöministeriö) kysymyksiin
    ympäristöperusoikeuden toteutumisesta. Kysymme Voiko ympäristöä
    koskeviin päätöksiin vaikuttaa?
    https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Selaa_hankkeita/Voiko_ymparistoa_koskeviin_paatoksiin_vaikuttaa

    Millaisia kokemuksia teillä on lähiympäristöönne vaikuttamismahdollisuuksista, mitkä ovat kipukohdat ja onnistumiset?

    Ympäristöperusoikeusseminaari Tampereella 28.8.2014

    Ympäristöministeriö ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun
    julkisoikeuden tutkimusryhmä järjestävät kansainvälisen seminaarin
    torstaina 28.8.2014 klo 10-16, Linna K103.

    Searching for Environmental Rights – Ympäristöperusoikeutta etsimässä
    –seminaarissa pohditaan ympäristöperusoikeutta niin kansainvälisestä
    kuin kansallisesta näkökulmasta.

    Seminaari on osa ympäristöministeriön ja Tampereen yliopiston
    yhteisrahoitteista hanketta ”Ympäristöperusoikeuden toteutuminen”.
    Tutkijaryhmään kuuluvat julkisoikeuden professori Jukka Viljanen(projektin vastuullinen johtaja), tutkijat Heta Heiskanen ja Siina
    Raskulla sekä tutkimusprofessori Timo Koivurova Lapin yliopiston
    Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutista.

    Ilmoittautuminen seminaariin 22.8.2014 mennessä e-lomakkeella
    https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/12423/lomake.htm

    Programme of the seminar/
    Seminaarin ohjelma

    10.15 Opening of the seminar
    Professor Jukka Viljanen, University of Tampere

    I Morning session: International inspiration to environmental rights
    Chair: Professor Jukka Viljanen

    10.20 The European Court of Human Rights and Environment
    Dr Ole W. Pedersen, University of Newcastle,
    Commentator: Professor Jukka Viljanen, University of Tampere

    11.00 Extended Producer Responsibility and the allocation of
    environmental rights and responsibilities in a society
    Professor Harri Kalimo, Vrije Universiteit Brussel
    Commentator: Researcher Siina Raskulla, University of Tampere

    11.30 Climate Change and Human Rights
    Research Professor, Director Timo Koivurova, Northern Institute for
    Environmental and Minority Law, Arctic Centre, University of Lapland
    Commentator: PhD Candidate Heta Heiskanen, University of Tampere

    12.15 Lunch/lounas (omakustanteinen/at own expense)

    II Iltapäiväistunto: Ympäristöperusoikeus kansallisessa oikeudessa
    Puheenjohtaja: Yliopistonlehtori Pauli Rautiainen

    13.00 Ympäristöperusoikeus tuomioistuimen näkökulmasta
    Ylituomari Veijo Tarukannel, Itä-Suomen hallinto-oikeus

    13.15 Ympäristöperusoikeus eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä
    Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

    13.30 Ympäristöperusoikeus ja vastuullinen kansalainen
    Professori, johtaja Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutti

    13.45 Ympäristöperusoikeus ja osallistuminen
    Professori Anne Kumpula, Turun yliopisto

    Keskustelu

    14.15-14.45 Kahvitauko

    14.45 Paneelikeskustelu: Miten ympäristöperusoikeus toteutuu
    kansalaisen näkökulmasta?
    puheenjohtajana tohtoriopiskelija Heta Heiskanen

    Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, ympäristöministeriö
    Professori Yrjö Haila, Tampereen yliopisto
    Toiminnanjohtaja Leo Stranius, Luontoliitto
    Dosentti Tapani Turkka, Tampereen yliopisto

    Keskustelua

    15.50 Loppusanat ja kiitokset
    Professori Jukka Viljanen, Tampereen yliopisto

    Seminaarin yhteydessä julkistetaan tutkijaryhmän koululaisille
    tarkoitetun ”Minun tärkeä ympäristöni” –valokuvakilpailun
    voittajakuvat. Ks. lisätietoja kilpailusta
    http://tarkeaymparistoni.blogspot.fi/

    VastaaPoista