Sienet puhdistavat pilaantuneen maan

Sienet voidaan valjastaa puhdistamaan pilaantunut maa, joka ei puhdistu perinteisellä kompostoinnilla, havaitsi DI Erika Winquist Aalto-yliopiston väitöskirjassaan.

Helposti hajoavilla orgaanisilla haitta-aineilla, kuten öljyllä, pilaantunut maa voidaan käsitellä kompostoimalla. Se ei kuitenkaan tehoa moniin muihin orgaanisiin haitta-aineisiin, kuten polyaromaattisiin hiilivetyihin sekä dioksiineihin.

‒ Näillä muilla orgaanisilla aineilla pilaantuneita maita on jopa 45 % kaivetuista pilaantuneista maista. Yhdisteitä esiintyy muun muassa saha-alueilla ja alueilla, joilla sijaitsee polttoaineen jakelua, jätteenkäsittelyä tai erityyppistä teollisuutta, Erika Winquist kertoo.

Suomessa kuljetettiin vuosina 2005 ja 2006 yhteensä lähes 3 miljoonaa tonnia kaivettuja pilaantuneita massoja kaatopaikoille ja muille käsittelylaitoksille. Suurin osa maamassoista viedään kaatopaikoille, koska kaatopaikat vielä toistaiseksi ottavat maata vastaan uusien kaatopaikkojen kenttärakenteiden rakentamiseen.

‒ Kestävän kehityksen mukaista olisi, että pilaantuneet maat puhdistettaisiin eikä vain vietäisi kaatopaikalle.  Tällä hetkellä kuitenkin kaatopaikkasijoitus on liian helppoa ja halpaa. Lisäksi muita menetelmiä on käytössä rajallisesti. Esimerkiksi maan polttaminen polttolaitoksessa korkeassa lämpötilassa (yli 1000 astetta) hajottaa orgaaniset haitta-aineet, mutta menetelmä on kallis eikä Suomessa ole riittävästi polttolaitoskapasiteettia kaikkien polttoa vaativien maiden käsittelyyn. Sienten avulla biopuhdistuksen käyttöä voitaisiin laajentaa myös kaikkein pysyvimpien orgaanisten haitta-aineiden hajotukseen, Erika Winquist toteaa.

Rihmasto hajottaa maata pilaavia yhdisteitä

Sienet kasvatetaan männyn kaarnalla, jonka sisältämät yhdisteet estävät muiden mikrobien kasvun ja soveltuvat näin hyvin sienten kasvualustaksi. Kasvatus kestää 4-6 viikkoa. Itse sienipuhdistus tehdään käsittelylaitoksissa, jossa valkolahosienen rihmaston annetaan kasvaa pilaantuneen maan joukkoon.

Valkolahosienet ovat kääpiä, jotka maassa kasvaessaan hajottavat rakenteeltaan ligniinin kaltaisia, maata pilaavia yhdisteitä. Tutkittavat maat olivat polyaromaattisilla hiilivedyillä (PAH-yhdisteet) sekä dioksiineilla pilaantuneita, vanhoilta saha-alueilta peräisin olevia maita. Laboratoriomittakaavan kokeessa parhaimmillaan 96 % PAH-yhdisteistä sekä 64 % dioksiineista hajosi kolmessa kuukaudessa.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston sekä Suomen ympäristökeskuksen kanssa, ja siihen saatiin rahoitus Tekesin Symbio-ohjelmasta sekä mukana olleilta yrityksiltä. Tutkimus sienten ympäristösovellusten parissa jatkuu edelleen Helsingin yliopistolla. Mukana olleista yrityksistä Ekokem Oy on hankkinut sienipuhdistukseen liittyvän menetelmän oikeudet.

DI Erika Winquist väittelee Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa perjantaina 16.5.2014 klo 12. Väitöskirjan otsikko on "The potential of ligninolytic fungi in bioremediation of contaminated soils".

Lähde: Aalto-yliopisto
Kuva: Anneli Salo/Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)

0 kommenttia:

Lähetä kommentti