Huutoja hiljaisuuteen: ääni on riemu ja riesa kohdusta hautaan

Kuulo on aisteistamme ensimmäinen ja viimeinen ja jokaisella erilainen. Yhtä lailla suhtautuminen ääniin vaihtelee: toiselle kaupungin äänet ovat rauhoittava merkki ympäröivästä elämästä, toinen ahdistuu eikä saa unta.

Kangaspuiden mäiske, vasarointi ja kilkuttelu kuuluivat kaupunkien äänimaisemaan ennenkin, mutta vasta teollistuminen ja polttomoottoriautot nostivat melutasoa huomattavasti. Liikenteen melualueilla arvioidaan asuvan jopa miljoona suomalaista. Altistus alkaa pahimmillaan jo vauvaiässä ja jatkuu päiväkodeissa, vapaa-ajan harrastusten parissa ja työelämässä. Tinnitus ja muut kuulo-ongelmat ovat lisääntyneet, ja ne havaitaan entistä myöhemmin.

Huutoja hiljaisuuteen (Gaudeamus 2014) pohtii ääniympäristön vaikutusta elämäämme. Äänessä ovat eri alojen asiantuntijat lääkäreistä säveltäjään ja teologeista psykologeihin. Aiheina ovat liikenteen aiheuttama melu, toimistojen, koulujen ja päiväkotien melu, rakennusten akustinen suunnittelu, työmelun torjunta, vapaa-ajan melu ja kuulonhoito. Osansa saavat myös luonnon rauha ja hiljaisuus.

Melun haittavaikutukset korostuvat kaikkein pienimmillä

”(…) englantilaiset tehtailijat kielsivät James Wattia vaimentamasta teknisesti parantelemansa höyrykoneen tuottamaa meteliä. Tehtailijoiden mielestä helvetillinen ääni oli korvinkuultava todiste koneen tehokkuudesta.” Outi Ampuja

”Kuulon kuntoutustyössä on tavallista, että se aloitetaan usein kymmenen vuotta liian myöhään. Kuulon heikentymistä ei välttämättä huomaa, sillä se kehittyy pikkuhiljaa vuosien kuluessa. (…) Kun kuulokoje sitten asennetaan, ilo jälleen avautuvasta äänimaailmasta on suuri.” Miikka Peltomaa & Sarita Saine

”Kuuloaisti toimii vuorokauden ympäri, ja yksi sen tehtävistä on varoittaa ihmistä ulkoisista vaaroista. (…) Ei-toivottuna, voimakkaana, jatkuvana tai toistuvana melu voi aiheuttaa stressireaktion. Näin käy erityisesti silloin, kun yksilöllä ei ole keinoja melun torjumiseksi.” Heikki S. Vuorinen & Marja Heinonen-Guzejev

”Tinnitusäänen voimakkuus väheni merkitsevästi verrokkiryhmään verrattuna, kun kroonista tinnitusta potevat koehenkilöt kuuntelivat vuoden ajan kahdesta kolmeen tuntia päivässä mielimusiikkiaan, josta oli suodatettu pois kunkin yksilöllistä tinnitustaajuutta vastaava sisältö.” Jukka Ylikoski

”Melu näyttää olevan haitallista kaikille lapsille, mutta osa lapsista kärsii siitä muita enemmän. Melun haittavaikutukset korostuvat esimerkiksi kaikkein pienimmillä, lapsilla, joilla on oppimisvaikeuksia, sekä niillä lapsilla, jotka joutuvat työskentelemään muulla kuin omalla äidinkielellään.” Mirka Hintsanen

”(…) melulle altistutaan eniten nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa, kun harrastaminen on aktiivisimmillaan ja musiikkitapahtumissa, ravintoloissa ja diskoissa käydään tiuhaan. (...) Sekä melualtistusta että kuulovaurioriskejä arvioitaessa tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon kokonaisuus, jonka muodostavat meluhistoria, meluisa työ, vapaa-ajan melu sekä yksilöllinen herkkyys saada kuulonalenema.” Jaana Jokitulppo

”(…) Suomessa hiljaisuutta on mytologisoitu ja sittemmin myös tuotteistettu. Tuotteistaminen perustuu usein vakiintuneisiin käsityksiin siitä, mitä ’suomalainen’ hiljaisuus on. Maabrändityöryhmän pohdinnan lopputuloksena onkin topeliaaninen ja kansallisromanttinen ’jalo villi’, joka nauttii hiljaisuudesta ylellisenä jokamiehenoikeutenaan ja osaa käyttäytyä urheilukilpailuissa meluamatta.” Heikki Uimonen

Lähde: Gaudeamus

0 kommenttia:

Lähetä kommentti