Nälkä ja yltäkylläisyys: maailmassa riittäisi jo ruokaa kaikille

Maailmassa on samaan aikaan yli miljardi ylipainoista ja lähes yhtä monta jatkuvasta nälästä kärsivää ihmistä. Miksi aliravitsemusta ei saada kitkettyä maailmasta, vaikka meillä on varaa heittää ruokaa roskiin? Pitkän hiljaisen kauden jälkeen ruuasta keskustellaan jälleen maailmanlaajuisesti.

Nälkä ja yltäkylläisyys (Gaudeamus 2014) on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja ruokaturvasta. Teos pohtii maailman ruoka- ja ravitsemusturvan tilannetta nyt ja tulevaisuudessa. Millaista on kestävä maatalous ja kalastus, ja millainen on ruuan maailmanmarkkinoiden ja kansainvälisen yhteistyön merkitys? Geenimuuntelu, ilmastonmuutos ja piilonälkä tuovat omat kysymyksensä keskusteluun.

Ruokaturva toteutuu, kun kaikilla on mahdollisuus saada tarpeeksi ravitsevaa ruokaa, joka päivä. Väestön kasvaessa tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä niin maailmankaupan, opetuksen, terveyden kuin energia- ja ympäristöpolitiikankin saralla, jotta ruokaturvattomilla alueilla saataisiin aikaan pysyviä parannuksia. Kansainvälisten sopimusten lisäksi merkitystä on myös yksittäisen ihmisen arjen valinnoilla.

Ravitsemusturvaan tarvitaan muutakin kuin ruokaa

”Ruokaturvan rinnalla onkin alettu puhua ravitsemusturvasta. Se toteutuu, kun ihmiselle taataan riittävä ravitsemus, turva ja hoiva. Tasapainoinen ja terveellinen ravinto tyydyttää yksilön energian ja ravintoaineiden tarpeen. Ravitsemusturvan syntymiseen tarvitaan myös puhdasta juomavettä, riittävä sanitaatio ja terveyspalvelut.”

”Parikymmentä vuotta kestänyt maatalouden ja ruokakysymysten laiminlyönti niin kehitysmaissa kuin kehitysyhteistyössäkin on osaltaan vaikuttanut siihen, että heikko ruokaturvatilanne on jatkunut ja että nälkä on vähentynyt niin hitaasti.”

”Ruokahävikki vaikuttaa ympäristön tilaan. Jokaisen ruokakilon tuottaminen, riippumatta siitä kulutetaanko vai hukataanko ruoka, vaatii vettä ja fossiilisia polttoaineita. (…) Ruokajäte myös kiihdyttää ilmastonmuutosta mätänemisestä ja hajoamisesta vapautuvan metaanin ja hiilidioksidin takia.”

”Keinolihan valmistaminen on vielä kallista, mutta sitä arvioidaan olevan kuluttajien saatavilla jo muutaman vuosikymmenen päästä. Saattaapa myös hyönteisproteiinin rooli maailman ruokaturvan edistäjänä ja ylläpitäjänä olla merkittävä.”

”Kriitikoiden mukaan reilussa kaupassa on kyse vain siitä, että teollisuusmaiden kuluttajat saavat ostettua itselleen puhtaan omatunnon. (…) Todellinen ongelma saattaa olla reilun kaupan verraten pieni markkinaosuus. Jotta kehitysmaiden tuottajat hyötyisivät korkeammasta tuottajahinnasta, reilun kaupan tuotteiden markkinoiden tulisi olla paljon suuremmat.”

”Suomalaiset kansalaisjärjestöt osallistuvat maailmanlaajuiseen ruokaturvakeskusteluun aktiivisesti. Ne myös toteuttavat ruohonjuuritason maatalous- ja ruokaturvahankkeita useissa maissa. Kansalaisjärjestöjen hankkeet keskittyvät useimmiten maaseudun laaja-alaiseen kehittämiseen.”

”Suomi on ainoana Pohjoismaana ottanut vastaan myös EU:n ruoka-apua jaettavaksi vähävaraisille."

Kaisa Karttunen, Laura Kihlström & Sanna-Liisa Taivalmaa:
Nälkä ja yltäkylläisyys. Ruokaturva maailmassa.

Lähde: Gaudeamus
Kuva: Nälkä ja yltäkylläisyys kirjan kansi

0 kommenttia:

Lähetä kommentti