Stressitesti löysi kehittämistä kaivosten vesien hallinnassa

Ympäristöministeriö julkisti tänään kaivosten stressitestin tulokset. Tuloksia arvioineen asiantuntijaryhmän mukaan kaivoksilla on eniten kehitettävää vesien hallinnassa. Lisäksi kaivosten ympäristöturvallisuutta pohtinut viranomaistyöryhmä julkisti loppuraporttinsa. Työryhmä muun muassa kehittäisi viranomaisten yhteistyötä ja yhtenäisiä menettelytapoja.

Suomen hallitus päätti marraskuussa 2012 kaivoksille tehtävästä stressitestistä. Testissä tuli selvittää, miten kaivokset selviytyvät poikkeuksellista kuormitusta aiheuttavista tilanteista, joilla voi olla ympäristövaikutuksia kaivosalueen ulkopuolella. Testissä ei arvioitu kaivosten taloudellista tilaa. Lisäksi ympäristöministeriö asetti viranomaistyöryhmän pohtimaan kaivosten ympäristöturvallisuutta. Sen tuli arvioida muun muassa viranomaisten tehtäviä, ohjauskeinoja ja yhteistyötä ympäristövahinkojen estämiseksi.

Poikkeustilanteisiin on varauduttu kaivoksilla

Kaivokset suhtautuivat vapaaehtoiseen stressitestiin myönteisesti ja osallistuivat siihen aktiivisesti. Stressitestikyselyn perusteella poikkeustilanteisiin on yleisesti ottaen varauduttu kaivoksilla suhteellisen hyvin. Erityisesti patorakenteiden tarkkailu, pato- ja pohjavaurioiden hätäkorjaukseen varautuminen, haitallisten päästöjen tunnistaminen, sähkökatkoksiin ja ilkivaltaan varautuminen sekä poikkeustilanteista tiedottaminen vaikuttivat olevan lähes kaikilla hyvin hallinnassa.

Kehittämistä arviointiryhmä löysi erityisesti vesien hallinnasta. Kaivoksilla tulee olla riittävästi varoallastilavuutta, jotta vesien juoksuttaminen vesistöön ei ole ainoa keino hallita vesiä esimerkiksi tulvan aikana. Uusien kaivosten lupamenettelyn yhteydessä pitää harkita ympäristöön laskettavien jätevesien nykyistä tehokkaampaa puhdistamista, jotta puhdistamattomia jätevesiä ei tarvitse varastoida kaivosalueella.

Arviointiryhmä suositteli muun muassa jatkuvatoimisten virtaamamittausten käyttöä vesimäärien seurannan tukena, pohjarakenteiden seurantajärjestelmien käyttöönottoa uusissa jätealtaissa, jätteiden kemiallisen muuntumisen aiheuttamien pitkäaikaisten ympäristövaikutusten arviointia sekä radioaktiivisten aineiden tutkimista malmin ja sivukiven lisäksi myös rikasteista, rikastushiekoista ja vesijakeista.

Stressitestin avulla sekä toiminnanharjoittajat että lupa- ja valvontaviranomaiset voivat paremmin tunnistaa ympäristövahingon vaaraa aiheuttavia tilanteita ja hallita riskejä. Tuloksia käytetään myös ohjeistuksen parantamiseen. Testien yhteydessä kaivokset nostivat esille omia hyviä käytäntöjään, joita hyödynnettiin testien suosituksissa ja jotka näin leviävät muiden toimijoiden tietoon.

Viranomaisten yhteistyötä ja tietotaitoa kehitettävä

Kaivosympäristöturvallisuutta pohtinut työryhmä esittää kahdeksaa toimenpidekokonaisuutta, jotka liittyvät mm. viranomaisten välisen yhteistyön edistämiseen, kaivoksien ympäristövaikutuksia ja ympäristöriskejä koskevan tietopohjan vahvistamiseen, kaivosaltaiden pato- ja pohjarakenteiden turvallisuuden parantamiseen ja kaivostoiminnan lopettamiseen liittyviin vakuusjärjestelyihin. Myös suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kartoituksen yhteydessä ehdotetuista jatkotoimista on huolehdittava. Työryhmä otti työssään huomioon stressitestin tulokset.

Useilla viranomaisilla on kaivostoiminnan ympäristöturvallisuutta koskevaa toimivaltaa. Toimiva yhteistyö edellyttää, että viranomaisilla on tehtäviensä hoitamista ja yhteydenpitoa varten yhteisesti sovitut toimintamallit ja riittävät voimavarat. Esimerkiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) erikoistumista kaivannaisteollisuutta koskeviin viranomaistehtäviin kehitetään.

Lupa- ja valvontaviranomaisille pitää taata riittävä tieto-taito ja resurssit erityisesti, kun kaivostoiminnassa otetaan käyttöön uusia tekniikoita.

Kaivostoiminnan kasvu on lisännyt merkittävästi hallinnon tehtäviä, ja samaan aikaan viranomaisten resurssit ovat vähentyneet. Toimialaa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisorganisaatio ovat käyneet läpi suuria muutoksia viime vuosina.

Ympäristöministeriön vetämässä viranomaistyöryhmässä oli edustajia työ- ja elinkeinoministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, sisäasianministeriöstä, oikeusministeriöstä, Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Kainuun ELY-keskuksesta ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta sekä ministeriöiden alaisista tutkimuslaitoksista.

Työryhmän kehittämisehdotukset vastaavat osaltaan niihin ministeriöille esitettyihin suosituksiin, jotka onnettomuustutkintakeskus julkaisi Talvivaara-tutkintaselostuksessaan 3.2.2014.

Stressitesti ensimmäinen lajissaan

Stressitestikysely lähettiin 21 kaivokselle ja rikastamolle, joista 20 vastasi. Kysely lähetettiin kaikille metallimalmikaivoksille ja metallimalmirikastamoille. Lisäksi testiin osallistui muutamia teollisuusmineraalikaivoksia ja karbonaattikaivoksia, jotka käsittelevät runsaasti kemikaaleja tai joiden jäte- tai vesistöpadot voivat onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Kaivosten toimintahistoria ei vaikuttanut valintaan.

Aluksi kaivokset arvioivat itse toimintaansa niille lähetetyn kysymyslomakkeen avulla.  Lomakkeessa oli kuvattu seitsemän riskiä eli stressaavaa tilannetta, joihin liittyi 15 kysymystä. Asiantuntijaryhmä kävi läpi kaivosten itsearvioinnit ja antoi niistä palautetta.

Arviointityöryhmän mukaan toiminnanharjoittajat olivat vastanneet kysymyksiin yleisesti ottaen kattavasti ja hyvin. Vastaukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska kaivokset ja rikastamot ovat erilaisia muun muassa kooltaan, prosesseiltaan sekä ympäristöriskeiltään ja -vaikutuksiltaan. Lisäksi vastausten laajuus ja yksityiskohtaisuus vaihtelivat kaivoskohtaisesti.

Talvivaaran vesienhallinnan haasteet näkyivät testissä selvästi. Muilta osin yhtiö pärjäsi stressitestissä melko hyvin. Tätä selittävät paljolti aiemmat onnettomuudet, joiden vuoksi yhtiö on joutunut varautumaan monenlaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin. Testi toteutettiin viime kesänä, minkä jälkeen kaivos on joutunut kohtaamaan uusia haasteita mm. taloudellisen tilanteen vuoksi.

Testausta ohjasivat ympäristöministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Menetelmä kehitettiin asiantuntijaverkostossa, jossa oli jäseniä ohjaavista ministeriöistä sekä asiantuntijalaitoksista ja virastoista. Varsinaisen arvioinnin toteutti erikseen nimetty asiantuntijoista koostunut arviointiryhmä.

Arviointiryhmän mielestä testimenettelyn pohjalta on mahdollista kehittää stressitestikäytäntö, jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi jonkun tapahtuman laukaisemana kaivosalalla tai muilla teollisuudenaloilla.
Lähde: YM
Kuva: Siilinjärven kaivos. Tekijä: Janne. from Finland / Wikimedia Commons (CC BY-SA 2.0)

0 kommenttia:

Lähetä kommentti