Kaukolämpökin uudistuu ja niittää mainetta maailmalla

Asiakkaat ovat valinneet kaukolämmön Suomen yleisimmäksi lämmitysmuodoksi, sillä noin puolet asunnoista ja muista rakennuksista on liitetty kaukolämpöön. Ala kasvaa ja kehittyy yhdessä asiakkaiden kanssa. Kaukon nimipäivänä 3. maaliskuuta järjestetään eri puolilla Suomea tapahtumia kaukolämmön kunniaksi. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä kolmoistuotantoon perustuvia kaukolämpöjärjestelmiämme arvostetaan myös maailmalla.

Kaukon nimipäivänä 3. maaliskuuta juhlitaan kaukolämpöä, joka on ollut osa suomalaisten arkea jo 1950-luvulta lähtien. Kaukolämpöä myydään noin 200 paikkakunnalla ja tuotetaan yli 1 000 laitoksessa. Lähellä tuotettu kaukolämpö on energiatehokasta, ja se on Suomen yleisin lämmitysmuoto.

Kaukolämmityksestä tekee erityisen energiatehokasta sähkön- ja lämmön yhteistuotanto. Siinä otetaan talteen turbiineissa syntyvä sähköntuotannon hukkalämpö. Kolmoistuotannossa tähän yhdistetään esimerkiksi kaukokylmän tai bioöljyn tuotanto. Uusiutuvan energian merkitys kasvaa koko ajan kaukolämmön tuotannossa. Viime vuonna puusta tuli Suomessa kaukolämmön tärkein polttoaine, kun se ohitti fossiiliset polttoaineet käyttömäärissä.

Energiayhtiöt järjestävät asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen Kaukon päivänä erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi Kotkan Energia tarjoaa kuumaa mehua sekä mahdollisuuden saunoa ja uida hyisessä avannossa, Vantaan Energia tarjoaa kaupunkilaisille ilmaiset Kaukon päivän uinnit Vantaan uimahalleissa ja Mikkelissä on tarjolla kahvia ja pullaa. Helsingin Energia jakaa vuosittaisessa Kaukonpäivän seminaarissa Vuoden Kauko -palkinnon henkilölle tai yritykselle, joka edistää toiminnassaan ekotehokkaan kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen käyttöä.

Uusia menetelmiä ja kansainvälistä arvostusta

Kaukolämpö uusiutuu ja uudistuu asiakkaidensa puolesta. Fortum on ryhtynyt valmistamaan bioöljyä Joensuussa voimalaitoksen yhteydessä nopeapyrolyysiteknologialla. Puusta valmistettavalla öljyllä voidaan korvata fossiilista öljyä lämpö- ja voimalaitoksilla. Lämpöpumppuja hyödynnetään jo useassa kaukolämpöyhtiössä sekä lämmön että kaukojäähdytyksen tuotannossa. Lämpöpumput mahdollistavat hukkalämmön hyödyntämisen teollisuudesta, konesaleista tai vaikkapa jätevesistä.

Yhdistetyssä kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmässä kaukojäähdytettyihin rakennuksiin keräytynyt ylimääräinen lämpöenergia on hyödynnettävissä muissa järjestelmän piirissä olevissa rakennuksissa niin kesällä kuin talvellakin. Erityisesti kesäaikaan yhdistetty kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmä tuo aurinko- ja hukkaenergiaa merkittäviä määriä kaukolämmitettyjen rakennusten käyttöön lämpimän käyttöveden valmistukseen.

Uudet energiatehokkaat asuinalueet, joissa lämmöntarve on pieni, ovat vieneet kaukolämmön kehitystä eteenpäin. Muun muassa Helsingissä Honkasuolla kokeillaan kevytkaukolämpöä, jossa verkostossa kiertävän veden lämpö on matalampi kuin normaalin kaukolämpöverkon.

International Energy Agency (IEA) on antanut suomalaiselle sähkön ja lämmön yhteistuotannolle ja kaukolämpöjärjestelmälle viisi tähteä eli parhaan arvosanan. Lisäksi Helsingin Energian yhdistetty lämmön-, sähkön- ja jäähdytyksentuotanto voitti ensimmäisen sijan suurten järjestelmien sarjassa ja Fortumin Joensuun sähkön, lämmön ja bioöljyn kolmoistuotanto sai innovaatiopalkinnon IEA:n District Energy Climate Award -kilpailussa syksyllä 2013.
Lähde: Motiva
Kuva: Kaukolämpöputkisto.  Björn Appel / Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)

0 kommenttia:

Lähetä kommentti