Jätteen hyödyntäminen materiaalina on taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto jätteenpoltolle

Sitran tuoreen selvityksen mukaan kierrätykseen pohjautuva jätehuolto tuottaa jätteenpolttoon verrattuna enemmän verotuloja, luo enemmän työpaikkoja ja parantaa vaihtotasetta.
Jätteen hyödyntäminen materiaalina on taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto jätteenpoltto-laitokselle. Tämä ilmenee Sitran Gaia Consultingilla teettämästä tuoreesta selvityksestä. Selvitys julkaistiin 27. tammikuuta Turussa, jossa pohditaan parhaillaan pitkäaikaista jäteratkaisua Lounais-Suomen tarpeisiin.

”Jätteenpolttoa on pidetty edullisena ja taloudellisesti ainoana järkevänä keinona jätteenkäsittelyyn. Tämä selvitys näyttää, että materiaalien hyödyntäminen uudelleen on nykyään taloudellisesti jopa parempi vaihtoehto – etenkin kun katsotaan asiaa työllisyyden, verotulojen tai vaihtotaseen kautta. Myös päästöjen vähentämisen ja luonnonvarojen riittävyyden kannalta kierrätys on parempi ratkaisu”, sanoo johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta.

Selvityksessä tutkittiin kahden erilaisen, Länsirannikon kaupunkiseutujen jätemääriin mitoitetun jätehuoltoratkaisun taloudellisia vaikutuksia. Vertailussa olivat energiaratkaisu, eli niukkaan syntypaikkalajitteluun pohjautuva, uusinvestointina toteutettava jätteenpolttolaitos, ja materiaaliratkaisu, jossa jäte lajitellaan tehokkaasti syntypaikallaan ja hyödynnetään monipuolisesti kierrätysmateriaalina jalosteiksi ja polttoaineeksi.

Laskennallisessa arviossa materiaaliratkaisu loisi alueelle yli kuusikymmentä työpaikkaa enemmän kuin jätteenpolttoratkaisu. Myös vaihtotaseeseen materiaaliratkaisu vaikuttaisi positiivisesti ja kasvattaisi sitä 1,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Materiaaliratkaisu lisäisi myös kuntien ja valtion verotuloja enemmän kuin jätteenpoltto. Uudelleenkäyttöön pohjaava ratkaisu tuottaisi selvityksen mukaan valtiolle 8,9 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa, kun taas energiaratkaisu tuottaisi 7,4 miljoonaa euroa. Myös kuntien verotuloja materiaaliratkaisu kasvattaisi hieman energiaratkaisua enemmän.

”Tulos on saatu nykyisessä toimintaympäristössä huomioiden erilaisten jäteratkaisujen suorat vaikutukset. Eroja voi kertyä vielä enemmän, jos otetaan huomioon ratkaisujen kerrannaisvaikutukset, kuten työpaikat jalostusketjuissa ja neitseellisten raaka-aineiden korvaaminen”, sanoi selvityksen tekijä Ville Karttunen Gaia Consultingista.

Julkistamistilaisuudessa puhunut ympäristöministeri Ville Niinistö piti jätteen uudelleenkäyttöä tärkeänä erityisesti kotimaisen cleantech-yritysten kannalta.

”Ympäristöministeriö on kiinnostunut kehittämään jätepolitiikkaa niin, että mahdollisimman suuri osa jätteestä hyödynnetään materiana. Se tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia kotimaisten ympäristöteknologiayritysten kasvulle. Kotimarkkinareferenssit luovat myös vientinäkymiä”, Niinistö korosti.

Selvityksen tarkoituksena oli tuoda esiin yhteiskunnan taloudellista kokonaisetua ja laajentaa kunnallisten jäteratkaisujen arviointi yksittäisen yrityksen investointilaskennasta alue- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin.

”Erityisesti kuntaomisteisen jäteyhtiön tapauksissa on tärkeää tarkastella jäteinvestointien vaikutuksia talouteen kokonaisuudessaan ja arvioida, mitä hyötyjä kotimaisen teknologian käyttö ja jätteiden uusiokäyttö tuo alueelle – ja koko Suomelle”, sanoo Pantsar-Kallio.

Selvitys jatkaa Sitran käynnistämää keskustelua investointien aluetaloudellisista vaikutuksista. Sitra julkaisi syyskuussa 2013 vastaavan selvityksen polttoainevalintojen merkityksestä energiainvestoinneissa. Jäteselvitys on osa Sitran Teolliset symbioosit -hankekokonaisuutta, jonka tarkoituksena on vauhdittaa globaalisti kilpailukykyisten teollisten symbioosien muodostumista. Teollisessa symbioosissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa.
Lähde: SITRA

0 kommenttia:

Lähetä kommentti