Energiapuu - luonnon pelastus vai tuho?

Ympäristötutkijat ovat huolissaan kantojen ja hakkuutähteen keräämisen vaikutuksista talousmetsien hyvinvointiin. Liiallinen lahopuun korjuu voi johtaa joidenkin eliölajien uhanalaistumiseen ja horjuttaa koko metsän ekosysteemiä, arvelee asiaa parhaillaan selvittävä tutkija.

Kun talousmetsistä kerätään puuta energiakäyttöön, talteen otetaan yhä useammin myös kannot ja hakkuujätteet. Lahopuun hyödyntäminen bioenergiaksi voi kuitenkin tutkijan mukaan kääntyä metsille haitalliseksi, sillä monet metsän ravintoverkolle tärkeät eliölajit ovat riippuvaisia lahopuun tarjoamasta energiasta.

– Esimerkiksi lahottajasienet pilkkovat kannossa olevan energian ja orgaanisen aineksen ensin omaksi ruoakseen, ja lahottajasienten kautta se leviää koko metsän ravintoverkkoon. Jos keräämme kannot metsästä pois, vaikutamme koko metsän ekosysteemiin. Nämä vaikutukset voivat olla huolestuttavia, sanoo tutkija Panu Halme Jyväskylän yliopistosta.

Korjuun myötä hakkuuaukolta poistuu suuri osa lahottajasienistä ja niistä riippuvaisesta lajistosta. Yksinkertaisimmillaan tämä voi johtaa siihen, että poistuneiden ravinteiden ja hidastuvan hajotustoiminnan seurauksena seuraava puusukupolvi kasvaa hitaammin.

Lahopuun poistumisen ja erilaisten lahopuutyyppien korjuun vaikutuksista eliöstöön tunnetaan kuitenkin vielä huonosti. Halme tutkii asiaa parhaillaan Maj ja Tor Nesslingin säätiön apurahan avulla tutkimusryhmänsä kanssa Keski-Suomessa.

– Selvitämme myös sitä, millaisia vaikutuksia korjuulla on petohyönteisiin ja muihin selkärangattomiin, ja lisäämmekö joidenkin lajien riskiä joutua uhanalaiseksi.

Korjuutavasta apua?

Usein esitetty vaihtoehto kantojen keräämiselle on se, että kantojen sijaan energiapuuksi kerättäisiin lähinnä oksia ja latvuksia. Tämäkään ratkaisu ei ole täysin ongelmaton.

– Jos yritämme päästä valtion esittämään tavoitteeseen, jonka mukaan metsähakkeen käyttöä energiaksi tulisi merkittävästi lisätä, joutuisimme keräämään latvat ja oksat käytännössä joka paikasta. Myös näillä on oma merkityksensä metsälle. Oksa- ja latvakasat pitävät maanpinnan kosteana ja oksissa on myös paljon ravinteita. Myös niitä hyödyntää moninainen joukko pienestä lahopuusta riippuvaisia lajeja, Halme sanoo.

– Tähän on vaikea antaa helppoa ratkaisua. Helpoin ratkaisu on se, että käyttäisimme vähemmän energiaa.

Ratkaisu poliittinen kysymys

Halme ei osaa sanoa, pitäisikö kantojen ja hakkuutähteen keräämistä yksinkertaisesti vain vähentää metsien elinvoiman säilyttämiseksi. Lopulta kyse on poliittisesta päätöksestä.

– Metsien monimuotoisuuden tutkijana voin sanoa, että mitä enemmän kantoja kerätään, sitä enemmän teemme hallaa metsien monimuotoisuudelle. Se on poliittinen päätös, käyttääkö yhteiskunta energiakseen kantoja ja oksia vai öljyä. Se riippuu siitä, millaiset ongelmat koetaan tärkeimmiksi: ilmastonmuutos vai vahingon tekeminen paikallisille ekosysteemeille, Halme sanoo.

Halmeen tutkimusryhmän tavoitteena on tuottaa päättäjille ohjeistusta siitä, miten, mistä ja millaista energiapuuta kannattaa kerätä, jotta korjuun vaikutukset metsälle olisivat mahdollisimman pieniä.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti