Ympäristöministerikokouksessa hyväksyttiin ilmastonmuutoksen toimintaohjelma Barentsin alueelle

Ympäristöministerikokous keskusteli Barentsin luontoalueiden suojelusta ja ilmastonmuutoksesta Inarissa.

Barentsin alueella on vielä arvokkaita luonnontilaisia alueita suojelun ulkopuolella. Barentsin euroarktisen neuvoston ympäristöministerikokouksessa esitettiin tänään Inarissa uusia suosituksia luonnonsuojeluverkoston kehittämiseksi. Lisäksi kokous hyväksyi Barentsin alueen ilmastonmuutoksen toimintaohjelman. Ympäristöministerikokous järjestettiin ympäristöministeri Ville Niinistön johdolla 4.-5. joulukuuta Inarissa.

Kokoukselle esiteltiin uusi arvio Barentsin luonnonsuojelualueverkostosta ja sen kehittämisestä. Barentsin alueen maapinta-alasta on suojeltu 13,2 prosenttia (231 600 km2). Suojeluaste tulee nousemaan 16,6 prosenttiin, mikäli suunnitelmat verkoston laajentamisesta 59 400 km2:lla toteutuvat.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Barents Protected Area Network (BPAN) -projektin tavoitteena on tukea edustavan ja tehokkaasti hallinnoidun luonnonsuojeluverkoston kehittämistä yli valtion rajojen. Barentsin alueella sijaitsee merkittävä osa boreaalisesta metsävyöhykkeestä ja koko maapallonkin mittakaavassa ainutlaatuisia ja laajoja luonnontilaisia erämaa-alueita.

BPAN-projektissa tuotettiin tuoreita suosituksia luonnonsuojeluverkoston kehittämiseksi. Kansallisissa ja alueellisissa suojelusuunnitelmissa olevat arvokkaat luontoalueet tulee pikaisesti saada suojelun piiriin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää luonnontilaisten metsien ja kosteikkojen suojeluun, varsinkin harvinaisten elinympäristöjen osalta, jotta saavutetaan biodiversiteettisopimuksen tavoite pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2020 mennessä. Projektissa on tuotettu tietoa suojelun tasosta alueittain ja siinä on havaittavissa isoja eroja Barentsin alueiden välillä, myös Suomen sisällä.

Fennoskandian ja Lapin vihreät vyöhykkeet muodostavat ns. lajien valtaväyliä Suomenlahdelta Jäämerelle ja Kuolanniemimaalta Ruotsin ja Norjan tuntureille. Ekologiset yhteydet suojelualueiden välillä tulee turvata. Suojelualueiden välinen kytkeytyneisyys korostuu ilmastonmuutoksen seurauksena, kun lajien on kyettävä levittäytymään muuttuvien ilmastonvyöhykkeiden perässä.

Ilmastonmuutoksen toimintaohjelma Barentsin alueelle

Niinistö oli huolissaan taloudellisten paineiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoiselle luonnolle. Toisaalta Barentsin alueella on suuria mahdollisuuksia vihreässä taloudessa, kuten uusiutuvan ja puhtaan energian tuotannossa.

"Kylmä ilmasto ja pitkät välimatkat pohjoisilla alueilla kannustavat kehittämään energiatehokkaita ja älykkäitä teknologioita", Niinistö sanoi.

"Energiasektorilla on suurin merkitys alueella, mutta ei vain öljyn ja kaasun ansiosta. Saattaa olla yllätys, että tuulivoima on yksi suurimmista sijoituskohteista Pohjois-Euroopassa, jopa kaivosteollisuutta suurempi.  Luontoon ja luontoarvoihin tukeutuva turismi on taloudellisesti monin paikoin tärkeä sektori ja työllistäjä".

Ympäristöministerikokouksessa hyväksyttiin ilmastonmuutoksen toimintaohjelma. Se sisältää suosituksia Barentsin euro-arktisen neuvoston työryhmille konkreettisiksi toimiksi ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen, tutkimuksen ja tiedottamisen aloilla. Toimintaohjelma on valmisteltu ulkoministeriöiden virkamieskomitean ohjauksessa.

Lisäksi kokouksessa päätettiin eilen poistaa kolme Barentsin alueen ympäristöä saastuttavaa kohdetta ns. hot spot -listalta. Kohteet ovat Arkangelin kaupungin lämpövoimala Arkangelin alueella sekä Kontupohjan sellu- ja paperitehdas Karjalan tasavallassa, jotka ovat vähentäneet merkittävästi päästöjä ilmaan sekä elohopeapitoisten jätteiden varastot Nenetsian autonomisessa tasavallassa.

Barentsin euroarktisen neuvoston ympäristötyöryhmä julkisti kokouksessa kokonaisarvion hot spot -kohteiden tilanteesta. Arvion mukaan jokaisessa 42 kohteessa on käynnistetty ympäristötoimia, joskaan kaikkia ympäristöongelmia ei ole vielä ratkaistu.

Suomi on toiminut Barentsin euroarktisen neuvoston ympäristötyöryhmän puheenjohtajana vuosina 2012-2013, ja yhteistyön tulokset esiteltiin kokoukselle. Kokous hyväksyi julistuksen, joka ohjaa ympäristötyötä seuraavina vuosina. Ympäristötyöryhmän puheenjohtajuus siirtyi Venäjälle.

Suomen kaudella ympäristöyhteistyö keskittyi ympäristöä eniten saastuttaviin kohteisiin (hot spots), luonnonsuojeluun, puhtaaseen tuotantoon ja kestävään kehitykseen, vesiasioihin sekä ilmastonmuutokseen. Barentsin meri ei ole kuulunut yhteistyön piiriin.

Suomi toimii koko Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana 2013-2015. Puheenjohtajuudesta vastaa ulkoministeriö. Suomen puheenjohtajuuden prioriteetteina ovat taloudellinen yhteistyö, liikenne ja logistiikka, ympäristö ja ilmastonmuutos sekä nuorisoyhteistyö.
Lähde: YM

0 kommenttia:

Lähetä kommentti