Veden haihdunta Arktisilta merialueilta vaihtelee suuresti vuodesta toiseen

Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinnon (NASA), Marylandin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat laskeneet uusia arvioita haihdunnalle Arktisilta merialueilta. Haihdunnan määrä vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen. Haihdunta ei kuitenkaan ole lisääntynyt jaksolla 2003 – 2011, vaikka merijään määrä on voimakkaasti vähentynyt.


Arktinen merijää rajoittaa tehokkaasti haihduntaa merestä ilmakehään. Viime vuosina merijää on voimakkaasti ohentunut ja peittää yhä pienempää aluetta. Tämän voisi olettaa lisäävän haihduntaa.

Tutkimuksessa on arvioitu haihduntaa käyttämällä uutta menetelmää, jossa yhdistetään ilmakehämalleista saatava informaatio tuulen nopeudesta ja satelliitti-instrumentilla mitattu ilman kosteus. Laskelmien mukaan haihdunta vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen, mutta lisääntyvää trendiä ei ole havaittu jaksolla 2003 - 2011.

Sen sijaan haihdunta on vähentynyt talvikuukausina Barentsinmerellä, Karanmerellä, Grönlanninmerellä ja Baffininlahdella. Syynä on ilman kosteuden lisääntyminen, sillä tuulet ovat yhä enemmän kuljettaneet kosteaa ilmaa matalammilta leveysasteilta Arktikseen. Merijään väheneminen on kuitenkin johtanut siihen, että Arktisilta merialueilta tapahtuvasta kokonaishaihdunnasta yhä suurempi osa on peräisin jääkentän joukossa olevista avoimista railoista.

Amerikkalaisten lähteiden ohella tutkimus sai rahoitusta Suomen Akatemian projektilta Changing Arctic climate system: interactions of stratosphere, troposphere and sea ice.

Boisvert, L. N., T. Markus, and T. Vihma (2013), Moisture flux changes and trends for the entire Arctic in 2003–2011 derived from EOS Aqua data, J. Geophys. Res. Oceans, 118, 5829–5843, doi:10.1002/jgrc.20414

Lähde: Ilmatieteen laitos
Kuva: Arctic / NOAA

0 kommenttia:

Lähetä kommentti