Ympäristöä rasittavat toimialat eivät ole kansantalouden vetureita

Aalto-yliopiston väitöskirjassa esitelty laskentamenetelmä paljastaa, ettei ympäristövaikutusten vähentäminen ole kansantalouden kohtalonkysymys.

Mitkä ovat ympäristövaikutukset, kun rakennetaan kilometri tietä? Mille eri toimialoille puuhuonekalusta maksettu 1000 euroa lopulta päätyy? Tällaisiin kysymyksiin voidaan vastata Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijana työskentelevän Tuomas Mattilan väitöskirjassa esitetyllä laskentamenetelmällä.

Aalto-yliopiston systeemi- ja operaatiotutkimuksen alan väitöskirjan laskelmista käy ilmi, että Suomen talouden ekologinen jalanjälki koostuu pääosin puun, energian, viljelykasvien ja kalan alkutuotannosta. Talouden suurin arvonlisäys taas tapahtuu asuntojen myynnin, vähittäiskaupan ja julkisten palveluiden kautta.

‒ Oli yllättävää huomata, että bruttokansantuote ja ekologinen jalanjälki aiheutuvat talouden eri osista. Usein ajatellaan, että ympäristövaikutusten vähentäminen laittaisi talouden kyykkyyn, Tuomas Mattila toteaa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin ympäristölaajennettuja panos-tuotos -malleja, jotka kytkevät toisiinsa kulutuksen, tuotannon ja ympäristövaikutukset läpinäkyväksi mallikehikoksi. Tutkimuksessa selvitettiin Suomen kansantalouden panos-tuotos-taulukoiden 23 000 alkiosta tärkeimmät vuorovaikutussuhteet. Mallin avulla selvitettiin mistä bruttokansantuote muodostuu ja mitkä alueet aiheuttavat vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle.  Samalla selvitettiin millä aloilla arvonlisäys syntyy.

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettiin elinkaariarvioinnin uusimpia vaikutusarviointimenetelmiä, joilla voidaan tutkia yksittäisen tuotteen valmistamisessa tarvittavia menetelmiä ja raaka-aineita.

Vastaavia ympäristölaajennettuja panos-tuotos -malleja (environmentally extended input- output, EEIO) ja niihin kytkettyjä elinkaariarvioinnin vaikutusarviointimenetelmiä on aiemmin käytetty tuotteiden ja palvelujen hiilijalanjälkien ja ilmastopäästöjen laskentaan. Väitöstutkimuksessa laajennettiin vaikutusarvioita uusille alueille: kulutuksen aiheuttamiin luonnon monimuotoisuuteen kohdistuviin vahinkoihin, maankäyttöön ja haitallisten aineiden vaikutuksiin.

Laskentamenetelmän avulla pystytään löytämään tarkasteltavien vaikutusten kannalta merkittävät tuotantoketjut. Esimerkiksi raakapuun matka sahan ja puutuoteteollisuuden kautta uuteen asuntoon on tuotantoketju, jonka ekologinen jalanjälki osoittautui merkittäväksi.

Tuotantopoluista vain pienellä osalla kasvihuonepäästöjen ympäristövaikutuksia

Yllätyksen tutkijoille tuotti myös havainto siitä, että kymmenien tuhansien erilaisten tuotantopolkujen joukossa ympäristövaikutuksiltaan erittäin merkittäviä oli vain kourallinen.

Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vain 0,3 prosenttia muuttujista oli oleellisia.

Havainto yllätti tutkijat, ja menetelmä testattiin käänteisesti ennustamalla laskentamallilla Suomen vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2002 tilanteesta käsin, muuttamalla ainoastaan 60 tärkeintä komponenttia mallin sisältämien 23 000 parametrin joukosta. Vertailu toteutuneisiin päästöihin kuitenkin osoitti, että malli ennusti vuoden 2005 päästötason lähes täsmälleen oikein. Tämä yllätti myös tutkimuspaperin vertaisarvioitsijat, mutta laskelmat todettiin oikeiksi.

Tutkijoiden havainto on hyvä uutinen tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia minimoitaessa. Globaalin talouden ympäristöongelmia ratkottaessa kannattaa keskittyä vain pieneen joukkoon kaikkein merkittävimpiä kysymyksiä.

Globaali laskentamalli kehitteillä

Nyt käytetty laskentamalli käsitteli pelkästään Suomea, mutta vastaava globaali malli on jo työn alla. Suomen ympäristökeskus tulee hyödyntämään sitä EU-hankkeessa, jossa tutkitaan älypuhelinbisneksen globaaleja vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitetään, mikä osa tuotannon arvonlisäyksestä tapahtuu kehitysmaissa, mikä kehittyneissä maissa, ja missä työt tehdään.

Väitöstyön havainnot vahvistivat käsitystä siitä, että Suomi on siirtynyt teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Myös teollisuuden pieni rooli bruttokansantuotteen synnyttäjänä oli tutkijoille yllätys. Esimerkiksi metsäteollisuuden bkt-osuus on vain muutaman prosentin luokkaa.

Tutkimustulos saa esittämään kysymyksen; onko bruttokansantuote järkevä hyvinvoinnin mittari, jos sen nousu johtuu siitä, että asuntoja myydään edelleen kalliimmalla.

Väitöskirja “Input-output analysis of the networks of production, consumption and environmental destruction in Finland” »» (pdf)

Lähde: Aalto yliopisto ja SYKE

0 kommenttia:

Lähetä kommentti