Kansainväliset risteilyalukset saavat edelleen saastuttaa Itämerta

Risteilyliikenne Itämerellä on kasvava ala, ja risteilykausi on ollut tänä vuonna vilkas. Helsingin sataman kautta touko-heinäkuussa kulkeneiden kansainvälisten risteilyalusten matkustajamäärä kasvoi peräti 20 prosenttia edellisestä vuodesta. WWF muistuttaa, että Itämeren ainutlaatuisesta luonnosta ja kulttuurista nauttimaan tullut turisti on rantakaupungeille tärkeä tulonlähde, mutta saattaa samalla olla myös merkittävä meren saastuttaja.

Vaikka useat Itämerellä reittiliikennettä harjoittavat risteilyvarustamot ovat jo sitoutuneet käsittelemään jätevetensä, edes tuhansien matkustajien aluksilla ei ole laillista velvollisuutta jättää käymälä- ja muita käyttövesiään satamaan.

”Suurimpien alusten matkustajamäärät vastaavat jopa pienten kaupunkien väkimäärää. Matkustajien jätevesien mukana mereen päätyy pesuaineita, bakteereja ja rehevöitymistä edistäviä ravinteita. Koska jätevesipäästöt tapahtuvat lyhyen risteilykauden aikana ja rajoitetulla alueella, niiden vaikutukset ovat ajallisesti ja paikallisesti merkittäviä”, toteaa WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Ryan.

Voimassa olevan lainsäädännön puuttuminen aiheuttaa usein ylimääräisiä kustannuksia niille satamille ja varustamoille, jotka yrittävät toimia ympäristön kannalta oikein. Kaikki Itämeren satamat eivät pysty tyhjentämään tarvittavia määriä jätevesiä aluksista riittävän nopeasti. Myös vastaanotetun jäteveden laatu ja veden ohjaaminen kunnalliseen jätevesihuoltoon aiheuttavat usein ongelmia satamille.

Itämeren maat ovat sitoutuneet kansainvälisten risteilyalusten jätevesien päästökieltoon, jonka on määrä astua voimaan vuonna 2016. Voimaan astuminen edellyttää kuitenkin sitä, että satamilla on riittävä jätevesien vastaanottokapasiteetti.

”Kansainvälisesti sovitut meriliikenteen säädökset ovat usein jääneet astumatta voimaan tai niiden takarajoja on venytetty. Tämä antaa todella huonon kuvan ympäristösitoumusten velvoittavuudesta”, Ryan sanoo.

WWF:n tuoreen raportin mukaan Itämeren valtiot ovat jäljessä usean jo sovitun Itämeren suojelutoimenpiteen toteuttamisessa. Raportissa tarkastelluista 19 meriliikenteen toimenpiteestä kuusi on toteutunut aikataulun mukaisesti, neljä on aikataulusta jäljessä ja muiden toteuttamisaika umpeutuu myöhemmin. Usean toimenpiteen toteuttamista hidastaa se, että toimeenpanon takaraja on väljä tai pahimmassa tapauksessa puuttuu kokonaan.

WWF vaatii, että
1) Itämeren valtiot pitävät kiinni jätevesien päästökiellon aikataulusta ja mahdollistavat kiellon toimivuuden myös käytännössä. 
2) risteilyala ja varustamot sitoutuvat käyttämään olemassa olevia jätevesien vastaanottojärjestelmiä jo ennen kiellon voimaanastumista, vaativat satamilta järjestelmien päivittämistä ja auttavat satamia ja satamakaupunkeja vastaanottojärjestelmien päivittämisessä. 
3) satamakaupungit ja satamat laativat suunnitelmia vastaanottojärjestelmien päivittämiseksi ja jäteveden loppukäsittelyn varmistamiseksi.
Kansainvälisten risteilyalusten kausi jatkuu edelleen. Vuosittain Helsingissä vierailee lähes 300 risteilyalusta ja jopa 360 000 matkustajaa.

WWF:n raportti Itämeren suojeluohjelman toteuttamisesta »» (pdf)

Lähde: WWF

1 kommenttia:

  1. LaPaLa9/20/2013

    Kiinnostuimme tästä aiheesta, koska opiskelemme Ympäristöteknologiaa. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Itämeren kunto huolestuttaa meitä. Joten asialle pitäisi tehdä jotain.

    Itämeren risteilyt ovat turisteille tärkeä tapa päästä tutustumaan Itämeren luontoon ja kulttuuriin. Turistit ovat rantakaupungeille tärkeä tulonlähde. Risteilyalusten jätevedet ovat merkittävä saastuttava tekijä. Ongelmana on, kun risteilyaluksilla ei ole laillista velvollisuutta jättää käymälä- ja muita käyttövesiään satamaan.

    Mereen päätyy monia haitallisia aineita esimerkiksi pesuaineita ja bakteereita. Osa mereen päätyvistä ravinteista edistää rehevöitymistä. Pesuaineiden kannattaisi olla ympäristöystävällisiä. Risteilyliikenteen on varmistettava jäteveden loppukäsittely. Merenelävät kärsivät rehevöitymisestä, josta seuraa happikato.

    Ne satamat ja varustamot, jotka toimivat ympäristön kannalta oikein, joutuvat maksamaan siitä. Toisaalta väärin toimivat yritykset pääsevät taloudellisesti helpommalla. Asian täytyisi olla juuri päinvastoin. Mielestämme risteilyistä tuloja saavien kaupunkien pitäisi mahdollisuuksien mukaan tehdä yhteistyötä satamien kanssa ja taloudellisesti auttaa niitä hoitamaan jätevedet kunnalliseen jätevesihuoltoon.

    VastaaPoista