Matemaattinen malli elinympäristön pirstoutumisen vaikutuksiin


Akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta on kollegojensa kanssa  mallittanut elinympäristön pirstoutumisen vaikutusta eliöyhteisön lajimäärään. Tutkimus on julkaistu arvostetussa yhdysvaltaisessa PNAS lehdessä viime viikolla.

Sadoista aiemmista tutkimuksista tiedetään, että lajimäärä on säännönmukaisesti sitä pienempi mitä pienempi on elinympäristön pinta-ala, mutta näissä tutkimuksissa ei ole huomioitu elinympäristön pirstoutumisen vaikutusta.

Ihmistoiminnan seurauksena monien elinympäristöjen pinta-ala on supistunut voimakkaasti, ja melkein aina jäljelle jäänyt elinympäristö on pirstoutunut erikokoisiksi saarekkeiksi. Elinympäristön pinta-alan pieneneminen vähentää lajien elinvoimaisuutta ja sitä vaikutusta pirstoutuminen voimistaa.

Hanskin tutkimusryhmä esittää matemaattisen mallin, jonka avulla pirstoutumisen vaikutus voidaan huomioida. Mallia sovellettiin Etelä-Amerikan itärannikon rannikkosademetsiin, joista on jäljellä vain pieni osa niiden alkuperäisestä pinta-alasta; jäljellä olevat metsät esiintyvät pirstoutuneina. Hanskin malli selittää merkittävästi paremmin elossa säilyneiden, metsään sopeutuneiden lintujen lajimäärän kuin malli, missä pirstoutumisen vaikutusta ei ole huomioitu.

Ilkka Hanskin ryhmän tutkimustuloksilla on merkitystä, kun arvioidaan miten suuri osa eliölajistosta säilyy kun tietty osa alkuperäisestä elinympäristöstä häviää.

- Jos suojeltu pinta-ala on vähäinen, lajien säilymisen kannalta olisi tärkeää, että pirstoutumisaste olisi mahdollisimman pieni, Hanski toteaa. - Eri lajeilla on erilaiset elinympäristövaatimukset ja erilainen kyky selviytyä pirstoutuneessa elinympäristössä, mutta monien metsälajien osalta lajiston hupeneminen kiihtyy, kun lajeille sopivaa metsää on alle 10 prosenttia pinta-alasta ja erityisesti, jos tuo metsäalue esiintyy pieninä saarekkeina.

Ilkka Hanskin lisäksi artikkelin Species-fragmented area relationship muut kirjoittajat  ovat Joel Rybicki, Gustavo Zurita ja Maria Bellocq.

PNAS lehdessä julkaistu artikkeli: Species–fragmented area relationship »» (pdf)

Lähde: HY

0 kommenttia:

Lähetä kommentti