Kaupunkeihin rakennetut viherkatot voivat hyödyttää koko yhteisöä

Viherkatot ovat kaupungeissa koko yhteisölle hyödyllisiä, mutta yksityiselle rakentajalle viherkaton perustamiskustannukset saattavat ilman tukitoimenpiteitä olla liian suuret.

Viherkatot voivat varsinkin tiheästi rakennetuilla alueilla olla koko yhteisölle kannattava investointi, todetaan Ilmatieteen laitoksen uudessa julkaisussa. Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2012 kaupallisesti tarjolla olleiden kevytrakenteisten viherkattojen hyötyjä suhteessa niiden kustannuksiin Helsingin kaupunkiolosuhteissa. Viherkatoiksi kutsutaan yleisesti sellaisia kattoja, joiden päällä on kasvillisuutta ja kasvillisuuden edellyttämät tekniset alusrakenteet kuten juurisuojaus.

Laskelmien mukaan viherkattojen hyödyt ovat kustannuksia suuremmat, jos kattoja rakennetaan merkittävä määrä ja hyötylaskelmissa otetaan huomioon koko yhteisön saamat hyödyt. Näitä ovat kattopinnan pidentynyt käyttöikä, rakennusten energiansäästö paremman eristävyyden ja viilentävän vaikutuksen ansiosta, hulevesien imeytyminen ja hulevesipiikkien hallinta, ilmanlaadun parantuminen ja äänieristävyys lentomelualueilla. Näiden lisäksi merkittäviä hyötyjä ovat esteettiset hyödyt, viherympäristön luomat terveyshyödyt ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistyminen. Etujen arvioidaan myös kasvavan tulevaisuudessa keskilämpötilan noustessa ja sadepiikkien voimistuessa.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa havaittiin, että rakennuttajan tai kiinteistön omistajan saamat yksityiset hyödyt eivät kuitenkaan ole tarpeeksi suuret, jotta ne kattaisivat viherkaton hankinnan. Suomessa valmisratkaisujen hinnat ovat ainakin toistaiseksi monia muita maita korkeammat. Näin ollen viherkattojen rakennuttaminen voi jäädä vähäisemmäksi kuin yhteiskunnallinen etu edellyttäisi. – Olisikin järkevää kehittää kannustimia, esimerkiksi verohelpotuksia, joiden avulla investointi voisi olla kannattava myös yksityiselle päätöksentekijälle, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Väinö Nurmi. Myös edullisempia perustamistapoja suosimalla voitaisiin päästä hintoihin, jotka tekisivät investoinnista kannattavan. Monissa maissa perustamiseen käytetään yleisesti muun muassa siemenkylvöä sen edullisuuden vuoksi.

Tutkimuksen toteutti Ilmatieteen laitos Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaman Viides ulottuvuus -tutkimusohjelman kanssa. Hankkeen rahoittajana toimi Uudenmaan liitto.

Lue lisää: Cost-benefit analysis of green roofs in urban areas: case study in Helsinki »» (pdf)

Lähde: Ilmatieteen laitos

0 kommenttia:

Lähetä kommentti