Riskialttiiden pohjavesialueiden määrä kasvanut selvästi

Suomessa on 353 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta. Määrä on noussut noin sadalla alueella edelliseen pohjavesi tila-arvioon (2009) verrattuna. Tila on vaarantunut erityisesti Etelä-Suomen ja taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa.

Suomessa on noin 3800 vedenhankintaa varten tärkeää ja siihen soveltuvaa pohjavesialuetta, joista suurin osa tilaltaan hyviä. Noin 98 riskipohjavesialuetta on tilaltaan huonoja. Aiempaan verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on kasvanut 16:lla. Riskialueiden ja huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrän lisääntymistä selittää osittain selvityksistä ja tutkimuksista saadut lisätiedot.

Lisäksi Suomessa on yli 150 ns. selvityskohdetta eli sellaista pohjavesialuetta, joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi, vaikka alueella on paljon ihmistoimintaa.

Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tilan voi heikentyä ilman suojelutoimia. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Lähes kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan. Joillakin alueilla on jouduttu sulkemaan vedenottamoita ja tehostamaan käsittelyä raakavedessä olevien pitoisuuksien vuoksi.  Raakavedessä todetuilla haitallisten aineiden pitoisuuksilla ei ole ollut vaikutusta vesihuoltolaitosten jakaman talousveden laatuun.

Pohjaveden tilalle riskiä aiheuttavat mm. pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, aiemmin käytetyt torjunta-aineet, öljytuotteiden varastointi, teollisuusalueet sekä kotieläintalous.

Pohjavesien tila ja riskialueet 2013

Suojelusuunnitelmia ja lisätutkimuksia pohjavesialueille

Pohjavesien ennaltaehkäisevä suojelu on tärkeää, sillä likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on erittäin vaikeaa ja kallista. Hallitusohjelman mukaan pohjaveden suojelua ja riskienhallintaa on tehostettava sekä pohjavesialueiden rajojen tarkistamista jatkettava.

Ympäristöministeriö on avustanut suojelusuunnitelmien laatimisessa. Suunnitelmia ja niiden päivittämistä tarvitaan erityisesti riskialueille ja tilaltaan huonoille pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmissa esitetyt riskinhallintatoimet on toteutettava, jotta riskit vähenevät ja hyvä raakavesi voidaan turvata tulevaisuudessakin.

Tieto pohjavesialueista ja pohjaveden virtauksista on usein riittämätöntä, minkä vuoksi vesiensuojelutoimet voivat joillakin alueilla jäädä puutteellisiksi. Toisaalta epätarkan tiedon takia liian suureksi rajatut pohjavesialueet voivat tarpeetta rajoittaa joidenkin alueiden käyttöä ja aiheuttaa elinkeinonharjoittajille lisäkustannuksia. Viime vuosina maa- ja metsätalousministeriö on suunnannut rahoitusta pohjavesialueiden lisätutkimuksiin. Niiden perusteella useiden pohjavesialueiden rajauksia on pienennetty ja muutamien laajennettu. Tutkimukset ovat kuitenkin kalliita, joten niitä pystytään tekemään vain vähän tarpeisiin nähden.

Talousveden laatu turvataan

Vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä puolet on pohjavettä ja 15 prosenttia tekopohjavettä, jota muodostetaan johtamalla pintavettä maaperään. Haja- ja loma-asutuksen vesihuolto perustuu lähes kokonaan pohjaveteen.

Talousvettä toimittaville vesihuoltolaitoksille on valmisteilla helppokäyttöinen sähköinen riskienhallintajärjestelmä, jonka avulla tunnistetaan entistä kattavammin talousveden laadun riskit. Näin voidaan kohdistaa korjaavat toimet tunnistettuihin riskeihin ja parantaa varautumista erityistilanteisiin. Myös jätevesien puhdistuslaitoksille laaditaan riskienhallintajärjestelmä.

Riskihallintajärjestelmät ovat kaikkien vesihuoltolaitosten käytössä vuonna 2015. Riskienhallintajärjestelmien laatiminen kuuluu hallitusohjelman hyvinvointipolitiikan kirjaukseen kansallisesta talousveden turvallisuussuunnitelmasta. Hankkeet toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla.

Ministeriöiden välisen työnjaon mukaan ympäristöministeriö vastaa pohjavesien suojelusta. Pohjavesivaroihin ja vedenhankintaan liittyvät kysymykset kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle.  Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa talousveden laadusta.

Lähde: YM

0 kommenttia:

Lähetä kommentti