Ekologiselle ja eettiselle luonnonlaidunlihalle yhtenäiset tuotantokriteerit

WWF Suomi on kehittänyt yhdessä eläintuottajien kanssa kriteerit luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa. Kriteereissä määritellään muun muassa, millaiset alueet luetaan luonnonlaitumiksi, kuinka pitkään eläimet ovat näillä laitumilla ja miten niiden hyvinvointi taataan myös laidunkauden ulkopuolella. Jatkossa tavoitteena on työstää kriteerit sertifikaatiksi asti.

Kotimaisen luonnonlaidunlihan tuotantokriteerejä on viime syksyn ja tämän kevään ajan valmistellut työryhmä, jossa on edustajia WWF:stä, Suomen Lammasyhdistyksestä ja Pihvikarjaliitosta. Työryhmä on saanut myös kommentteja laajalta joukolta järjestöjä, eläintuottajia, tutkijoita ja viranomaisia.

”Suomessa on jo nyt monia luonnonlaidunlihan tuottajia, ja sitä myydään paljolti suoramyyntinä tiloilta. Luomalla yhtenäiset kriteerit haluamme lisätä ja vahvistaa luonnonlaidunlihan tuotantoa Suomessa sekä tarjota selkeyttä ja turvaa niin nykyisille ja tuleville tuottajille kuin kuluttajille”, toteaa ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF Suomesta.

Kuusikohtainen kriteeristö

Työryhmän työn tuloksena syntyi kuusikohtainen kriteeristö. Sen keskeisimpiä vaatimuksia ovat, että yli puolet tuotannossa olevien eläinten laitumista tulee olla luonnonlaitumia ja että eläinten tulee laiduntaa niillä vähintään puolet laidunkauden pituudesta.

”Laiduntaminen on naudoille ja lampaille luonnollista lajinmukaista elämää. Kriteereissä on lisäksi otettu huomioon eläinten hyvinvointi myös talvikasvatuksen aikana, jolloin eläimen tulee saada oleskella kytkemättä esimerkiksi makuuparsipihatossa tai ulkokasvatuksessa. Eläimille tulee myös antaa asianmukainen kivunlievitys. Lisäksi käytettävä rehu on määritelty: sen tulee olla kotimaista tai luomua, ei kuitenkaan soijaa tai GMO-rehua”, kertoo kriteerityöryhmässä mukana ollut eläintenhoitaja Jukka Tobiasson.

Kuluttajaa hyödyttävät vaatimukset muun muassa siitä, että tuotteessa on tilan nimi ja yhteystiedot sekä siitä, että vain tuotetta, jonka kaikki liha on sataprosenttisesti luonnonlaidunlihaa, saa myydä luonnonlaidunlihana.

Seuraava vaihe on perustaa hanke, joka työstää kriteerit sertifikaatiksi, järjestää sen valvonnan ja sitoutuu sertifikaatin edistämiseen. Tämä työ käynnistetään alkusyksystä.

”Käytännössä tämä voi toteutua esimerkiksi siten, että luonnonlaidunlihan tuottajat perustavat yhdistyksen, joka edistää sertifioidun luonnonlaidunlihan markkinointia ja järjestää tuotannon valvonnan. Olisi hienoa, jos luonnonlaidunlihasta voisi tulevaisuudessa kehittyä tunnettu ja suosittu brändi samaan tapaan kuin esimerkiksi Reilun kaupan tuotteet”, Tolvanen toteaa.

Suomen kriteerien kehittämisessä käytettiin pohjana Ruotsin vastaavia. Ruotsissa sertifioitua luonnonlaidunlihaa on ollut kaupan hyllyllä jo pitkään, ja tällä hetkellä sitä myydään noin 400 000 kiloa vuodessa.

Laiduntaminen luonnonympäristössä pelastaa perinneympäristöjä

Luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka tulee vapaana esimerkiksi niityillä ja hakamailla laiduntavista eläimistä, kuten lampaista ja naudoista. Laiduntaminen luonnonympäristössä on yksi harvoista luonnon monimuotoisuutta parantavista ruoantuotantotavoista.

Sen avulla voidaan pelastaa katoamassa olevia perinneympäristöjä, kuten niittyjä ja hakamaita, ja niillä asuvia uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Laiduntaessaan perinneympäristöissä eläimet estävät näiden arvokkaiden alueiden umpeen kasvamisen ja häviämisen.

”Esimerkiksi ilmastosyistä meidän tulee vähentää lihankulutusta, mutta silloinkin luonnonlaidunlihaa voi suositella, sillä sen tuotanto auttaa aidosti luontoa”, toteaa WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Lähde: WWF

0 kommenttia:

Lähetä kommentti