Porojen laiduntaminen vaikuttaa lumen sulamisnopeuteen tundra-alueilla

Ilmaston lämpenemisen myötä kasvillisuus on lisääntynyt pohjoisilla tundra-alueilla, koska kasvit selviävät sellaisissa paikoissa, joissa olisi ennen ollut liian kylmä. Kasvillisuuserot Suomen ja Norjan välillä johtuvat pääasiassa porojen eri laidunnusmenetelmistä. Porojen laiduntaminen voi hidastaa tai jopa estää alueiden liiallista pensastumista ja muuttumista metsäksi, sekä vaikuttaa maan pinnan lämpenemiseen sulamiskaudella.


 Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa selvitettiin satelliittihavaintojen avulla porojen laiduntamisen vaikutusta lumen sulamisen ajankohtaan ja sitä kautta myös maan pinnan albedoon pohjoisilla tundra-alueilla. Satelliittihavaintoja kerättiin sulamiskausilta (maaliskuu–kesäkuu) vuosilta 2000–2011.

Norjassa lumi sulaa nopeammin kasvillisuuden takia

Tutkimuksessa havaittiin, että Norjan puolella lumi suli lähes aina aikaisemmin kuin Suomen puolella. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että Norjan puolella kasvillisuus on tiheämpää ja korkeampaa kuin Suomen puolella. Myös muut lumen sulantaan mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten lämpötila, sadanta ja auringon säteily otettiin tutkimuksessa huomioon.

Ero lumen sulamisessa Suomen ja Norjan välillä vaikuttaa maan pinnan albedoon, joka oli sulamiskaudella lähes aina suurempi Suomen puolella. Kasvillisuuden vähentäminen tai paljaan tundran säilyttäminen voisi lykätä lumen sulamista keväällä, mikä puolestaan vähentäisi maan pinnan lämpenemistä sulamiskaudella.

Maissa eri porotalousmenetelmät

Lumen aikaisempi sulaminen vaikuttaa suuresti maan pinnan heijastuvuuteen eli albedoon. Maan pinnan albedo vaikuttaa olennaisesti maapallon energiatasapainoon, koska se määrittää maan pinnalta heijastuneen ja pinnalla imeytyvän auringon säteilyn välisen suhteen. Lumen albedo on huomattavasti korkeampi kuin paljaan maan tai kasvillisuuden, koska lumi on kirkasta ja se heijastaa takaisin avaruuteen suurimman osan siihen säteilevästä auringon valosta. Sen sijaan lumeton maa on paljon tummempi, jolloin se imee suurimman osan siihen tulleesta auringon energiasta.

"Kasvillisuuserot Suomen ja Norjan välillä johtuvat pääasiassa porojen eri laidunnusmenetelmistä. Suomen puolella poroja laidunnetaan myös kesällä, mutta Norjan puolella porot vaeltavat kesäksi meren rannikolle. Pensaskasvuston kokoon ja tiheyteen vaikuttaa eniten juuri alkukesän laidunnus, koska silloin porot syövät kasvien versoja ja nuppuja, mikä hidastaa pensaiden kasvua. Lumen nopeampi sulaminen Norjan puolella johtuu siitä, että enemmän pensaiden oksia yltää lumen pinnan yläpuolelle. Tämä vähentää pinnan kokonaisalbedoa, koska oksat ovat huomattavasti tummempia kuin lumen pinta, jolloin aurinko lämmittää enemmän oksien ympärillä olevaa lunta ja maan pintaa. Joillakin alueilla laidunmaita erottavien poroaitojen eri puolilla kasvillisuuserot ovat jopa niin suuret, että ne voidaan selvästi havaita satelliittikuvista", Ilmatieteen laitoksen tutkija Juval Cohen kertoo.

Tutkimuksessa laskettiin myös ero Suomen ja Norjan puolella imeytyvän auringon energian välillä sulamiskaudella, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää porojen laiduntamisen vaikutusta maan energiatasapainoon. Laskelmien mukaan Norjassa imeytyvän auringon säteilyn määrä oli suurempi kuin Suomessa johtuen pienemmästä albedosta. 15.4 ja 15.5 välisenä aikana Norjan puolella imeytyvän auringon säteilyn määrä oli peräti 4.5 W/m2 suurempi kuin Suomen puolella. Norjan puolella 10 x 10 kilometrin kokoinen alue absorboi huhti- ja toukokuun aikana noin 1000 terajoulea enemmän auringon säteilyä kuin vastaavan kokoinen alue Suomen puolella. Tällaisella energiamäärällä voitaisiin sulattaa jääkuutio, jonka koko on noin 150 m x 150 m x 150 m.
Lähde: Ilmatieteen laitos
Kuva: Richard Webb

0 kommenttia:

Lähetä kommentti