WWF: Kalojen suojelun parantamiseen monia älykkäitä ratkaisuja

WWF Suomi katsoo, että kalojen suojelussa on siirryttävä sanoista tekoihin, ja esittää keinoja, joilla uhanalaisten kalalajien tilannetta voitaisiin parantaa. WWF vaatii myös toimintakulttuurin täyskäännöstä maa- ja metsätalousministeriöltä, jossa asiantuntijoiden esitysten sivuuttamista näyttää tapahtuneen jo 1990-luvulla.
”Kalastusasioiden siirtäminen maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön ei ole saanut kannatusta puolueiden eduskuntaryhmiltä, joten nyt tarvitaan niin kutsuttuja fiksuja ratkaisuja”, sanoo WWF Suomen meriasiantuntija Sampsa Vilhunen.

Mahdollisuuksia on monia, sillä tällä hetkellä uudistettavana ovat kalastus-, ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelulaki. WWF esittää, että kalalajien suojelua Suomessa parannetaan pikaisesti muun muassa seuraavilla keinoilla:

1)    Taloudellisesti hyödynnettävien kalalajien uhanalaisiin kantoihin sovelletaan samaa lainsäädäntöä kuin muihinkin uhanalaisiin eliölajeihin ja niiden kantoihin.

2)    Kalastuslakia tulee muuttaa niin, että alueelliselle kalatalousviranomaiselle varmistetaan mahdollisuus tehokkaiden kalastusrajoitusten asettamiseen uhattujen kalakantojen suhteen.

3)    Suomi luopuu kalalajeihin kohdistuvista EU:n luontodirektiivin liitteeseen II saamistaan poikkeuksista, ja ehdottaa, että liitteisiin lisätään sieltä puuttuvat maassamme vakituisesti esiintyvät uhanalaiset kalalajit.

Suomen luopuminen EU:n luontodirektiivin liitteeseen II saamistaan poikkeuksista tehostaisi lohen suojelua. Poikkeus liittyy jäsenyysneuvotteluissa neuvoteltuun direktiivin vaatimusta heikompaan elinympäristöjen suojeluvelvoitteeseen. Näitä elinympäristöjä voisivat lohen kohdalla olla esimerkiksi kutu- ja poikasalueet sekä jokivaellusreitit. Suomen tulisi myös ehdottaa, että nieriä lisätään EU:n luontodirektiivilajiksi. Tämä parantaisi mahdollisuuksia suojella Saimaan nieriän esiintymiselle tärkeitä alueita.

”On täysin nurinkurista, että Suomi, joka on lohen kutuvaltio, ja jossa lisääntymisalueiden tiukemman suojelun tulisi olla varmistettu, onkin sitä vastoin hakenut ja saanut poikkeuksen heikompaan suojeluun. Kuinka moni nykyisistä kansanedustajista edes tietää tällaisen poikkeuksen olemassaolosta?” Vilhunen kysyy.

Uhanalaisten lajien suojelua voitaisiin myös parantaa arvioimalla uudelleen niin sanottujen talouskalojen lajiluetteloa tai soveltamalla luonnonsuojelulakia uhanalaisten talouskalojen tai niiden kantojen kohdalla. Tämän listan kalalajien hallinnointi ja kohtalo on maa- ja metsätalousministeriössä.

”Lajiluettelo sisältää useita äärimmäisen uhanalaisia kalalajeja, joilla ei ole kuitenkaan käytännössä minkäänlaista taloudellista merkitystä. Luonnonsuojelulaki tarjoaa tällä hetkellä rauhoituksen kautta turvan lajistossamme säilymiselle vain yhdelle uhanalaiselle kalalajille, rantanuoliaiselle”, Vilhunen sanoo.

MMM:n muutettava kurssia

Maa- ja metsätalousministeriötä on syytetty tutkimustiedon sivuuttamisesta kala-, suurpeto- ja metsäkysymyksissä. Tätä näyttää tapahtuneen jo 1990-luvulla. Useita tutkijoita ja asiantuntijoita sisältävä työryhmä esitti WWF:n esityksen kaltaisia ratkaisuja vuonna 1996. MMM oli asettanut työryhmän ajanmukaistamaan Suomen kalaston suojelua, ja työryhmä teki toimeksiannon mukaisia ehdotuksia lainsäädännöllisistä ja hallinnollisista muutoksista. Työryhmän ehdotukset kuitenkin sivuutettiin suurelta osin, eikä niitä ole edelleenkään toteutettu.

”Törmäsimme työryhmän muistioon etsiessämme mahdollisia aikaisempia samansisältöisiä viittauksia kuin mitä nyt esitämme. Oli järisyttävää huomata, että tutkijat olivat tehneet 17 vuotta sitten konkreettisia, selkeitä ja perusteltuja esityksiä, joista ministeriö ei ole ottanut onkeensa. Tässä välissä monien kalakantojen tilanne on heikentynyt, ja kotimaisen kalastuselinkeinon kannattavuuden on kerrottu jatkuvasti laskeneen,” Vilhunen toteaa.

”Tekijätkin ovat ministeriössä osin muuttuneet, mutta kulttuuri ei. Nyt vaaditaan joko kulttuurin täyskäännöstä tai vetovastuun muutosta yhteisten kalakantojen säilyttämisen ja kestävän käytön hallinnoinnissa.”

WWF:n tammikuussa 2013 toistama vaatimus rauhoittaa äärimmäisen uhanalaisten kalalajien luonnonkutuiset kannat kaikelta pyynniltä sai eilen 10.4. vastauksen MMM:ltä.

”Ministeriö ilmoitti haluavansa säädellä entistä tehokkaammin uhanalaisten ja muiden heikentyneiden vaelluskalakantojen pyyntiä. Olemme tyytyväisiä, että saimme vastauksessa merkkejä mahdollisista pikaisista toimenpiteistä, ja ministeriön esitykset ovat toteutuessaan oikean suuntaisia. Lähitulevaisuus näyttää, onko kyseessä kymmeniä vuosia kaivattu politiikan pysyvä muutos”, Sampsa Vilhunen arvioi.

Lähde: WWF Suomi

0 kommenttia:

Lähetä kommentti